Infosota
Kirjailija: Saara Jantunen
Alaotsikko: “Iskut kohdistuvat kansalaisten tajuntaan”
Kustantaja: Otava
Julkaistu: 2015
Sidoasu: Sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 318
Kuuma kirja informaatiosodasta, joka loimuaa Venäjän ja lännen välillä. Ukrainan sota palautti informaatiosodankäynnin suomalaisten tietoisuuteen. Meille syötetään vääristeltyä tietoa ja suoranaisia valheita. Informaatiosota iskee tietoyhteiskunnan heikkouksiin. Se on sotaa, jonka kohteena eivät ole sotilaat vaan arkeaan elävät kansalaiset. Se on sotaa, jossa sananvapaudesta tehdään ulkopolitiikkaa. Se hyökkää yhteiskuntaamme vastaan tavalla, jota emme välttämättä edes huomaa. Miksi myös Suomesta tehdään propagandaa? Mistä informaatiosodassa on kyse ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla? Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen työskentelee puolustusvoimien palveluksessa informaatiosodankäynnin asiantuntijana.
Informaatiosodankäynti ja informaatiovaikuttaminen ja strateginen kommunikaatio ovat nykyaikaiseen sodankäyntiin liittyviä käsitteitä, joissa joko hyökkäyksellisesti tai puolustuksellisesti pyritään vaikuttamaan informaation sisältöön ja kulkuun sekä sitä kautta eri vaiheessa olevan konfliktin tulokseen. Käytettävät keinot voivat olla luonteeltaan strategisia, operatiivisia tai taktisia. Informaatiovaikuttaminen kuvaa käsitteenä pikemminkin yksittäisen osapuolen toimia, kun taas informaatiosodankäynti osapuolten välistä kamppailua edellä mainituin keinoin. Läheisesti tähän liittyvä käsite strateginen kommunikaatio tarkoittaa informaatiosodankäyntiä vastaavia toimia, muttei oleta välttämättä mitään tiettyä konfliktia. Jonkinasteista informaatiosodankäyntiä käydään lähes kaikissa maailman konflikteissa. Yhteistä informaatiosodankäynnin lukemattomille keinoille ja tavoitteille on lähinnä niiden suunnitelmallisuus, joka erottaa ne sattumanvaraisesta ja tahattomasta informaation kulkuun tai sisältöön vaikuttamisesta. Suomen turvallisuuspoliittinen selonteko 2004 määrittelee informaatiosodankäynnin seuraavasti: “Valtion yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon ja toimintakykyyn sekä kansalaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja tältä suojautumista käyttämällä hyväksi informaatioympäristöä. Informaatiosodankäyntiä voidaan käydä yhteiskunnallisin, poliittisin, viestinnällisin, psykologisin, sosiaalisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin kaikilla sodankäynnin tasoilla.”
Informaatiosodankäyntiä on mikä tahansa toimi, jolla estetään, hyödynnetään, muutetaan, tai tuhotaan vastustajan informaatiota ja sen järjestelmiä; vastavuoroisesti puolustautua näiltä toimilta; sekä hyödyntää omaa sotilaallista informaatiokykyä. Eri mailla ja toimijoilla on erilaisia doktriineja, joilla konfliktin tai kriisin operatiivista ympäristöä pyritään ymmärtämään ja tätä kautta näihin vaikuttamaan. Informaatiosodankäynnille tai informaatio-operaatioille löytyy maailmanlaajuisesti useita määritelmiä. Vähänkään perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että määritelmien erot ovat useimmiten lähinnä terminologisia. Käsitteenä informaatiosodankäynti on syntynyt strategisena suunnitelmana 1980-luvulla ja operatiivisena vasta 1990-luvun alussa. Informaatiosodankäynti on käsitteenä siis melko nuori, mutta sodankäynnin ytimessä, yhden tahdon pyrkimys alistaa toinen on perinteinen, ainoastaan metodiikka päämäärän toteuttamiseksi on muuttunut. Kaikenlaisen viestinnän tarkoitus on jonkinlainen vaikuttaminen. Viestinnän vaikuttamista psykologisena operaationa on muun muassa aloitteen kaappaaminen, keskustelun siirtäminen haluttuihin asioihin ja aiheisiin. Politisoitunut keskustelu ei ole kuitenkaan propagandaa. Erilaisin keinoin sotaa käyvät osapuolet pystyvät vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvälineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tärkeä sotilaallisen politiikan kannalta. Myös rauhan vallitessa on tärkeää, että ihmisillä on yhteiskuntaa tukeva näkemys sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioita. Informaatiosodankäynnin kansalle usein parhaiten näkyvät osat ovat lähinnä taktinen eli konkreettinen informaatiosodankäynti. Esimerkiksi Suomessa taktisesta informaatiosodankäynnistä on käytetty käsitettä trollaus, jolla tarkoitetaan esimerkiksi yksittäisten henkilöiden harjoittamaa sosiaalisen median keskustelujen häiriköintiä tai provosointia.
Infosota -teos on selkeää tieteellistä kieltä ja on taitoltaan mukavan onnistunut. Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen kirjoittamassa teoksessa on lukijalle erittäin yksityiskohtainen sisällysluettelo, jonka avulla teosta on helppo käyttää ja palata jo luettuihin kohtiin. Infosota -teos on sisällöltään erittäin informatiivinen jakautuen seitsemään päälukuun ja nyt niin ajankohtainen Informaatiosodankäynti on otettu siinä laajasti käsittelyyn. Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen teki väitöskirjansa Yhdysvaltojen käymästä infomaatiosodasta ja Infosota -teoksen aiheena taas on erityisesti itäinen naapurimme Venäjä. Teoksen kirjoittajan mukaan Ukrainan kriisin aikana hänelle tuli paljon haastattelu- ja luentopyyntöjä, joten hän kirjoitti Infosota -teoksen näihin pitämiinsä luentoihin pohjautuen. Infosota -teos ei ole kuitenkaan pelkästään ja yksinomaan akateeminen tutkimus, Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen teoksessa kerrotaan informaatiosodankäynnin ilmiöistä siten, että kirjaa antaa paljon ajateltavaa tavallisille suomalaisille lukijoille. Akateemisista tutkimuksista teoksen erottaa kuitenkin selkeästi lähteiden ja lähdeluettelon puuttuminen, edellinen seikka johtunee myös niin aihepiiristä kuin valitusta käsittelytavastakin. Infosota -teos edustaa siten aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota ja täyttää erittäin hyvin paikkansa sotatieteellisten tutkimusten joukossa.
Lähteet
Infosota
Wikipedia