Tiedustelun näkymätön historia
Alaotsikko: Antiikista maailmansotiin
Kirjailija: Mikko Porvali
Kustantaja: Atena Kustannus Oy
Julkaistu: 2018
Sidossu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 300
”Nerokkaimmat tiedusteluoperaatiot ovat niitä, jotka eivät ole koskaan paljastuneet.” Oikea tieto on avain menestykseen. Antiikin Rooma varjeli rauhaa alueellaan kaksi vuosisataa, koska tiedustelutieto kulki keisarille maailman nopeinta tieverkkoa pitkin. Viikingit piinasivat iskuillaan Eurooppaa osatessaan selvittää etukäteen, mitkä kaupungit olivat sotilaallisesti suojaamattomia ja riittävän rikkaita maksaakseen lunnaita. Yhdysvaltain sisällis-sodassa Abraham Lincolnin palkkaama etsivätoimisto hankki sodanjohdon tarvitsemat tiedot. Tiedustelun näkymätön historia kuvaa tiedustelukeinoja Kaksoisvirtainmaasta 1950-luvun Eurooppaan ja selvittää, miksi tiedustelutoiminta on ollut elintärkeää. Monet tiedustelun periaatteet ovat säilyneet samoina antiikista nykypäivään, mutta tiedustelun päämäärät ovat muuttuneet vallanpitäjien suojaamisen sijasta tärkeiksi ovat tulleet demokratian puolustaminen, ihmisoikeuksien turvaaminen sekä terrorismin torjunta. Tiedustelun näkymätön historia riisuu usein salaperäisenä kuvatun alan myyttejä ja osoittaa, kuinka välttämätöntä on hankkia oikeaa tietoa päätösten tueksi.
Sotilastiedustelu on sotilastoiminnan muoto, joka soveltaa useita tiedonkeruu- ja analysointimenetelmiä. Sotilastiedustelun tarkoitus on tuottaa tietoa sotilasjohdolle päätösten tekemisen tueksi. Tämä saavutetaan arvioimalla saatavilla olevaa aineistoa, joka on usein peräisin useista lähteistä. Tiedustelu voi kattaa esimerkiksi operatiivisen ympäristön, vihamielisten, ystävällisten ja neutraalien joukkojen tilan, siviiliväestön toiminta-alueella ja muut laajemmin kiinnostavat aiheet. Tiedustelutoimintaa suoritetaan kaikilla tasoilla taktisesta strategiseen. Tiedustelua suoritetaan yleensä niin rauhan, eskaloitumisen kuin sodankin aikana. Useimmat valtiot ylläpitävät sotilastiedustelun organisaatiota, joka sisältää aiheeseen erikoistuneita yksiköitä ja toimihenkilöitä. Sotilastiedustelun toiminta ei rajoitu vain sotilastoimihenkilöihin. Poliittinen johto ja muut siviilitoimijat saavat tarvittaessa tiedustelutietoja. Sotilastiedusteluun valittavat henkilöt valitaan usein heidän älyllisten tai analyyttisten ominaisuuksiensa perusteella ennen kuin muodollinen koulutus aloitetaan. Tiedustelutoiminta voi olla myös laitonta. Tällöin tiedot hankitaan keinoin, jotka eivät ole lainmukaisia. Lailliseen tiedustelutoimintaa kuuluvat muun muassa sotilasasiamiehet tai puolustusasiamiehet, joilla on akkreditoinnin vuoksi diplomaattinen koskemattomuus. Suomalaiset puolustusasiamiehet ovat pääesikunnan tiedustelupäällikön alaisia puolustusvoimissa, vaikka heidän ulkoasiainministeriössä oleva esimiehensä on edustuston päällikkö, usein suurlähettiläs. Laitonta tiedustelutoimintaa kutsutaan vakoiluksi.
Mikko Porvali (s. 1980) on kirjailija, historioitsija ja poliisin rikostutkija. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen maisteri. Poliisityön lisäksi hän on palvellut puolustusvoimien kansainvälisissä tehtävissä. Porvali on kirjoittanut useita sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja, jotka ovat keskittyneet etenkin toisen maailmansodan aikaiseen tiedustelu- ja vakoilutoimintaan. Hänen teoksensa Operaatio Hokki oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana vuonna 2011. Aiemmin häneltä on ilmestynyt jatkosodan tiedustelukoulutuksesta kertova, kiitetty ja keskustelua herättänyt Vakoojakoulu. Tiedustelun näkymätön historia -teos on selkeää ja helppolukuista kieltä. Mikko Porvalin kirjoittama teos on sisällöltään informatiivinen ja tiedustelun historia on tuotu teoksen sivuilla elävästi esille antiikista maailmansotien jälkeiseen aikaan asti. Tiivistetysti voidaan sanoa: “Kaikkein nerokkainta ei tiedetä eikä ole edes nähty”. Piristävää ja jännittävää historiantutkimuksen nykykentällä kentällä. Kannattaa lukea.
Lähteet
Tiedustelun näkymätön historia
Wikipedia