Kuolemaantuomittu
Alaotsikko: Vakoilija von Hellensin kohtalo
Kirjailija: Seppo Konttinen, Kari Vitie
Kustantaja: Otava
Julkaistu: 2018
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 233
Sotavuosien merkittävimmän vakoilijan kiehtova elämäntarina. Pietarissa 1898 syntynyt vapaaherra, Maximilian von Hellens palveli elämänsä aikana montaa isäntää. Tiedustelu-upseeri jäi kiinni luovutettuaan sotasalaisuuksia Yhdysvalloille. Sotaylioikeus tuomitsi hänet sotapetoksesta kuolemaan 1942, mutta tuomiota ei pantu toimeen. Sodan jälkeen von Hellens päätyi valvontakomission palvelukseen. Mikä on totuus tästä monikasvoisesta majurista?
Maximilian von Hellens (s. 13. joulukuuta 1898 Pietari – k. 28. kesäkuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, majuri ja merkittävin Suomessa sotavuosina 1939–1945 paljastunut vakoilija. Max von Hellens syntyi vuonna 1898 Pietarissa von Hellens -aatelissukuun kuuluneen kenraali Lars Hjalmar von Hellensin perheeseen. Hänen äitinsä Maria Viktorovna Gubin(a) oli venäläistä kenraalisukua. Hänen isoisänsä vapaaherra Lars Teodor von Hellens toimi säätyvaltiopäivien maamarsalkkanna, setä vapaaherra Albert von Hellens toimi oikeuskanslerina ja ministerinä. Hellens vietti nuorena huoletonta yläluokkaista elämää, ja hänestä tuli monikasvoinen, mutta heikkoluonteinen mies, josta ei oikeastaan tiedetä kenen hyväksi hän lopulta vakoili.
Jatkosodan alussa 11. divisioonan tiedustelu-upseerina toiminut von Hellens välitti lomalla ollessaan huhtikuussa 1942 Saksan koko itärintaman ryhmitystiedot Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystön sotilasasiamiehelle eversti George Edward Huthsteinerille. Tiedot von Hellens oli saanut tiedustelutyössään Syvärin rintamalla taistelleen saksalaisen 163. divisioonan tilannekatsauksista. Palkkioksi tiedoista hän sai viinaa, tupakkaa ja säilykkeitä. Yhdysvalloista tiedot välitettiin edelleen Neuvostoliittoon. Von Hellens pidätettiin 26. syyskuuta 1942. Oikeudenkäynnissä syyttäjän todistelua vaikeutti se, ettei yhdysvaltalaisille voitu paljastaa, että Suomen tiedustelu pystyi avaamaan heidän salakielisiä raporttejaan. Von Hellens ja hänen vaimonsa tuomittiin sotaylioikeudessa 16. joulukuuta 1942 sotapetoksesta kuolemaan. Yhdysvaltain painostuksen takia tuomiota ei kuitenkaan pantu täytäntöön. Presidentti Risto Ryti hylkäsi von Hellensin oman armonanomuksen, mutta jätti koko sodan loppuajaksi von Hellensin vaimon tekemän armonanomuksen ratkaisematta. Välirauhan jälkeen syyskuussa 1944 von Hellens vapautettiin liittoutuneiden hyväksi toimineena.
Kuolemaantuomittu -teos on selkeästi kirjoitettu. Seppo Konttisen ja Kari Vitien kirjoittama teos on kattava kuvaus sotavuosien merkittävimmästä suomalaisesta vakoilijasta Maximilian von Hellensistä. Teoksen lukujen jaottelu on mukavan toimiva ja lukemista helpottava. Kuolemaantuomittu -teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja kuitenkin sopii kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös historiaan perehtymättömille!
Lähteet
Kuolemaantuomittu
Wikipedia