Kohtalona Tali-Ihantala
Alaotsikko: ihmisiä Suomen ratkaisutaistelussa
Kirjailija: Mika Kulju
Kustantaja: Gummerus
Julkaistu: 2018
Sidosasu: Sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 263
Tali-Ihantala 1944 on suurin koskaan Pohjoismaissa käyty taistelu, joka vaati kahdessa viikossa 1100 suomalaisen sotilaan hengen. Puna-armeijan kaatuneiden määrä oli nelinkertainen suomalaisiin verrattuna.Tali-Ihantalassa ratkaistiin Suomen kohtalo, sillä suurimman yksittäisen torjuntavoiton jälkeen Neuvostoliiton haaveet Suomen valloituksesta alkoivat hiipua.Suurtaistelun historia on suomalaisille tuttu varsinkin kunniakkaiden joukko-osastojen nimistä ja niiden komentajista. Mutta sotahistoria on loppujen lopuksi yksilöiden historiaa, sillä taisteluissa kaatuivat ja selvisivät tavalliset ihmiset.Tietokirjailija Mika Kuljun teos kertoo suurtaistelun vaiheet päivä päivältä yksilön näkökulmasta. Historiaa piirtyy muun muassa suomalaisen jalkaväen kersantin, lotan, saksalaisen lentäjän, venäläisen sotilaan ja ruotsalaisen vapaaehtoisen silmin. Lopputuloksena on kokonaiskuva, joka poikkeaa perinteisestä suomalaisesta sankarimyytistä.
Talin–Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Saksan tukeman Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1944. Teheranin konferenssissa 1943 Neuvostoliitto oli sitoutunut lisäämään sotilaallista painetta Saksaa vastaan erityisesti juuri Normandian maihinnousun tapahduttua. Viipurin valtauksen jälkeen Neuvostoliiton sodanjohto antoi Leningradin sotilaspiirin tehtäväksi jatkaa hyökkäystä syvemmälle Suomeen. Lähitavoitteeksi asetettiin Imatra–Lappeenranta–Virojoki-tasa, joka tulisi saavuttaa 26.–28. kesäkuuta mennessä.Talin ja Ihantalan kylien alueella, 8–14 kilometriä Viipurista pohjoiseen ja koilliseen, käyty kamppailu on Pohjolan maiden historiassa suurin koskaan käyty taistelu. Suomen armeija pysäytti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tässä taistelussa.
Kesäkuun lopulla vuonna 1944 alkoivat Talin–Ihantalan taistelut Viipurin koillispuolella. Alueelle oli siirretty suomalaisia joukkoja ja tykistöä muilta rintamanlohkoilta. Kyseessä oli ennennäkemätön suomalaisten joukkojen ja tykistön keskittäminen. Useita vuorokausia kestäneissä taisteluissa vihollisen hyökkäysryhmitykset lamautettiin useita kertoja jo lähtöasemissaan kenttätykistön ja kranaatinheittimistön keskitetyillä iskuilla. Suomalainen kenttätykistö pystyi keskittämään neuvostojoukkojen asemiin mittavan, parhaimmillaan jopa parinkymmenen patteriston yhtäaikaisen tulen ja samaan kohteeseen saattoi ampua yli 250 putkea. Tässä tulenjohtajien työtä helpotti edellisenä vuonna käyttöön otettu korjausmuunnin. Merkittävä osuus torjunnasta oli myös Panssaridivisioonan rynnäkkötykkipataljoonalla, joka kahden rynnäkkötykin tappioin tuhosi noin neljäkymmentä neuvostovaunua. Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1 020 pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia.
Talin–Ihantalan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä noin 50 000 suomalaista ja noin 150 000 neuvostoliittolaista sotilasta. Suomalainen kenttätykistö ampui kahdessa viikossa noin 120 000 laukausta ja kiivaimpana taistelupäivänä 3. heinäkuuta yli 12 000 laukausta, ja monen tykin putki yksinkertaisesti kului loppuun kiivaan tulituksen takia. Neuvostoliiton tappioiden arvioidaan taisteluissa olleen noin 6 000 kaatunutta ja 22 000 haavoittunutta miestä ja suomalaisten 1 350 kaatunutta ja 7 000 haavoittunutta. Tali–Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin sekä Vuosalmella että Viipurinlahdella. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta, koska katsoi, että Saksan rintama on tärkeämpi sodan lopputuloksen kannalta.
Kohtalona Tali-Ihantala -teos on selkeää ja helppolukuista kieltä. Mika Kuljun kirjoittama teos on sisällöltään erittäin informatiivinen ja Pohjoismaiden historiassa suurin koskaan käyty taistelu eli Talin–Ihantalan taistelu on tuotu ansiokkaasti esille. Kuljun teos edustaa historiantutkimuksessa sekä tieteellistä että kuvailevaa tutkimustraditiota. Kohtalona Tali-Ihantala -teos tarjoaa uudenlaisen näkökulman kesän 1944 torjuntavoittoon Karjalan kannaksella, yksittäisten sotilaiden näkökulmasta ja vielä runsaan kuvituksen kera. Kohtalona Tali-Ihantala -teos täyttää siten hyvin paikkansa sotahistoriantutkimusten joukossa.
Lähteet
Kohtalona Tali-Ihantala
Wikipedia