Jihad ja terrori
Kirjailija: Atte Kaleva
Kustantaja: Otava
Julkaistu: 2018
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 208
Ajankohtainen perusteos jihadismista ja islamilaisesta terrorismista. Kuinka jihadistit ajattelevat ja minkälainen logiikka heidän tekojensa taustalta löytyy? Atte Kaleva kuvaa kirjassaan jihadistisen ideologian kehitystä ja ääri-islamilaisten terroristisukupolvien muotoutumista. Kirja selvittää miksi myös länsimaat ovat joutuneet islamilaisesta maailmasta kumpuavan Isisin ja al-Qaidan terrorin kohteiksi. Jihad ja terrori tarjoaa maltillisen, kiihkottoman ja asiantuntevan yleiskatsauksen jihadismin historiaan ja terrorististen organisaatioiden kehitykseen. Kirja hahmottelee myös näkymää tulevaan: mitä Isisin kalifaatin kukistumisesta ja jihadismin sirpaloitumisesta seuraa?
Jihad on islamin käsite, joka tarkoittaa sananmukaisesti “kamppailua” tai “kilvoittelua” ja jota käytetään niin aseellisesta taistelusta kuin sisäisestä kilvoittelustakin. Jihad on islamissa keskeinen käsite, joka esiintyy usein islamin pyhässä kirjassa Koraanissa. Siinä termiä käytetään aluksi väkivallattomasta vastarinnasta ja myöhemmissä säkeissä etupäässä sotilaallisessa merkityksessä. Profeetta Muhammadin elämäkerrasta noin kolme neljäsosaa on omistettu jihadille. Profeetan elämän perimätiedosta eli haditheista aseellista jihadia käsittelevät etenkin Sahih al-Bukharin kokoamat hadithit, joissa profeetta korostaa useasti pyhän sodan tärkeyttä. Aseellinen jihad on sallittua perinteisen tulkinnan mukaan islamin puolustamiseksi tai islamin vahvistamiseksi ja levittämiseksi, ja sille on laadittu tarkat eettiset säännöt. Myös hyökkäyssota islamin valtapiirin laajentamiseksi on perinteisissä tulkinnoissa oikeutettu jihadina. Islamilaisessa perinteessä maailma on jaettu islamin alueeseen ja sodan alueeseen , joista jälkimmäinen tarkoittaa kaikkia niitä maita, jotka eivät ole kääntyneet islamiin vaikka kutsu on esitetty; islamilaisen valtion päämiehen velvollisuutena tehtävänä olisi julistaa sota tällaisia alueita vastaan. Rauhanomaisempaan islamtulkintaan sitoutuneet oppineet ovat esittäneet, että aseellinen jihad tulisi ymmärtää oikeutetuksi vain puolustussotana. Historiallisesti islamilaisen valtion levittäminen yhtä lailla arabien kuin turkkilaistenkin toimesta on kuitenkin ymmärretty aina jihadiksi. Modernit jiihadistijärjestöt kuten Isis käyvät jihadia hyökkäyssotana, jonka tavoitteena on islamilaisen kalifaatin perustaminen. Sisäisen jihadin käsite syntyi 800-luvulla, ja käsitys siitä ”suurempana jihadina” nojaa pitkälti keskiaikaiseen suufilaiskirjallisuuteen. Sisäisen jihadin merkitystä on alettu korostaa nykyaikana etenkin länsimaisessa keskustelussa.
1900-luvulta alkaen sunnalaisten ääriryhmien keskuudessa levisi käsitys siitä, että jihadia voidaan käyttää ilman oppineiston laajaa hyväksyntää. He tulkitsivat jihadia siten, että islamilaisten maalliset hallitukset eivät toteuta islaminuskontoa kunnolla, joten valtiot ovat epäislamilaisia. Näin hallitukset ovat luopuneet islamista ja heitä vastaan voidaan käydä puolustustaistelua islamin puolesta. Tämä radikaali tulkinta, johon liitettiin myös terrorismi, ulotettiin myös siirtomaavaltoja ja Venäjään leviämistä vastaan sekä myöhemmin amerikkalaismiehitystä vastaan Irakissa. Kaikissa näissä tapauksissa radikaaliryhmät käyttivät jihad-retoriikkaa, mutta yhdessäkään ei ollut oppineiston yksimielistä kannatusta. Sen sijaan monet uskonoppineet ovat katsoneet, että palestiinalaisten aseellinen toiminta israelilaisia miehittäjiä vastaan on jihad. Nykyisin toimivia jihadistisia järjestöjä ovat Isis Irakissa ja Syyriassa, Al-Qaida Arabiassa ja Pohjois-Afrikassa, Boko Haram Nigeriassa, Taliban Afganistanissa ja Pakistanissa, Ansar al-Sharia Libyassa ja Tunisiassa, Al-Shabaab Somaliassa, Abu Sayyaf Filippiineillä, Jemaah Islamiyah Indonesiassa ja Ansar Beit al-Maqdis Siinailla. Vuonna 2016 jihadistit ovat aiempaa useammin länsimaissa eläviä “yksinäisiä susia”, jotka ovat radikalisoituneet nopeasti ja toteuttavat iskuja jihadistijärjestöjen innoittamana mutta ilman suoraa yhteyttä järjestöihin. Isis on yllyttänyt nuoria muslimeja tekemään iskuja länsimaissa sitä mukaa, kun järjestö itse on joutunut ahtaalle Irakissa ja Syyriassa.
Atte Kaleva (s. 10. tammikuuta 1979 Salo) on suomalainen jihadismin tutkija ja kapteeni evp sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.). Hän on aiemmin toiminut Porin prikaatissa varusmieskouluttajana: aliupseerikurssin joukkueenjohtajana ja vaunulinjan johtajana. Kaleva tuli tunnetuksi oltuaan panttivankina Jemenissä. Hän on kommentoinut usein julkisuudessa islamilaiseen terrorismiin liittyviä kysymyksiä. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri. Atte Kaleva pitää radikaalia islamia, jihadismia ja jihadistista terroria uhkana Suomelle. Hänen mukaansa terroristit perustelevat toimintaansa uskonnolla. Kalevan mielestä jihadismin torjunnan pitäisi lähteä uskonnollisen yhteisön sisältä. Uskonnollisten johtajien pitäisi puuttua tilanteeseen aiempaa voimakkaammin. Kalevan mukaan islamista puhutaan Suomessa liian polarisoituneesti. Hän on kehottanut suomalaisia käymään useammin moskeijassa. Jihad ja terrori -teos on selkeästi ja napakasti kirjoitettu tietoteos. Atte Kalevan kirjoittama teos on kattava katsaus (perusteos) jihadismista ja islamilaisesta terrorismista. Teoksen lukujen jaottelu on mukavan toimiva ja lukemista helpottava. Jihad ja terrori -teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja kuitenkin sopii hyvin kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös historiaan perehtymättömille.
Lähteet
Jihad ja terrori
Wikipedia