Haastaja Saksasta 1918 – von der Goltz ja Mannerheim
Alaotsikko: Tampere ja Mannerheim 1918
Kirjailija: Touko Perko
Kustantaja: Docendo
Julkaistu: 2018
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 431
Sisällissodassa 1918 valkoisilla oli kaksi kokenutta ylipäällikköä, vapaaherra Gustaf Mannerheim ja kreivi Rüdiger von der Goltz. Kenraalien perustehtävissä oli paljon samaa: kukistaa kapinaan nousseet punaiset ja estää bolševismin leviäminen Suomeen. Kreivin ensisijainen tehtävä oli hankkia Saksalle luja jalansija Suomessa ja Itämerellä. Voittojensa myötä hänestä tuli ”pelastajakreivi”, Etelä-Suomen vapauttaja. Mannerheimin osa oli profiloitua pohjoisemman Suomen vapauttajana. Kenraalien suhde oli kilpailun sävyttämä. Saksalaisille oli tärkeintä varmistaa, ettei von der Goltz joutunut Mannerheimin komentoon, ja kun se onnistui siirtämällä maihinnousu Porista Hankoon, kreivi pystyi käymään oman sotansa. Myöskään Mannerheimilla ei ollut halua yhteistyöhön. Hän ei halunnut jakaa kunniaa voitoista, eikä yhteistyö entisen viholliskenraalin kanssa muutenkaan houkutellut. Mannerheim ei arvioinut von der Goltzia sotilaana, mutta moitti tätä ”poliittiseksi kenraaliksi”, jollainen hän itsekin oli. Sen sijaan von der Goltzin arvio Mannerheimin taidoista oli murskaava: tämä oli korea ja korostetun aristokraattisesti käyttäytynyt ”operettikenraali”.Globaalisti ajatteleville aatelismiehille sota ei ollut kapina eikä vapaussota vaan osa suursotaa, jossa ratkaistiin bolševismin ja heidän omien keisarikuntiensa kohtalo. Molemmat ajoivat bolševismin tuhoa vielä 1919, Mannerheim Suomen valtionhoitajana, von der Goltz saksalaisena komentajana Latviassa. Valkoisen Suomen kirjallisuus on vähätellyt Saksan roolia. Haastaja Saksasta nostaa von der Goltzin sodan toiseksi ratkaisijaksi.
Gustav Adolf Joachim Rüdiger Graf von der Goltz (s. 8. joulukuuta 1865 Züllichau, Preussi, nyk. Sulechów Puolassa – k, 4. marraskuuta 1946 Bernbeuren) oli saksalainen kenraalimajuri ja kreivi, joka komensi Suomeen 1918 lähetettyä Saksan Itämeren divisioonaa sekä saksalaisiin vapaajoukkoihin kuuluvia VI reservijoukkoja 4. helmikuuta – 12. lokakuuta 1919 Latviassa. Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa 3. huhtikuuta 1918 ja otti Helsingin haltuunsa 13.–14. huhtikuuta. Levähdystauon jälkeen Goltzin joukot valtasivat Hämeenlinnan ja siirtyivät sitten Osasto Brandensteinin avuksi Lahteen. Von der Goltz jäi joukkoineen Suomeen sisällissodan jälkeen ja oli maassa merkittävä poliittinen vaikuttaja. Hänen valta-asemansa Suomessa vahvistui, kun keisari Vilhelm II antoi hänelle heinäkuussa 1918 ainutlaatuisen arvonimen “Saksan kenraali Suomessa”. Sodan kestäessä von der Goltzin päämaja oli Riihimäellä. Sodan päätyttyä Helsingin-päämaja eli “Deutsches Kommando” oli ensi alkuun Pohjois-Esplanadin varrella Hotelli Kämpissä. Von der Goltz kuitenkin siirsi sen Esplanadin toiselle puolelle entiseen kenraalikuvernöörin palatsiin eli Smolnaan.
Kenraalin asemaa silloisessa Suomessa kuvaa se, että kun valtionhoitaja Svinhufvud ja senaatin puheenjohtaja J. K. Paasikivi tahtoivat neuvotella kenraalin kanssa, he menivät yhä useammin hänen luokseen, sen sijaan että kenraali olisi kutsuttu heidän luokseen. Tilannetta kuvaa hyvin saksalaismielisen kenraalimajuri Hannes Ignatiuksen kirje silloiselle Suomen Berliinin-lähettiläälle Edvard Hjeltille, taustana keskustelu valtionhoitaja Svinhufvudin kanssa: “Tajusin selvästi, että itsenäisyydestämme on vain varjo jäljellä, von der Goltz on Suomen todellinen valtionhoitaja ja kaikki muut vain sätkynukkeja hänen käsissään.” Von der Goltz upseereineen ajoi vahvasti saksalaista kuningasta Suomeen. Pääehdokkaana oli keisari Vilhelm II:n poika prinssi Oskar, mutta keisari ei häntä kuitenkaan hyväksynyt. Saksan kukistuttua von der Goltz palasi kotimaahansa 16. joulukuuta 1918. Vuonna 1919 hän johti saksalaista vapaajoukkoa, joka taisteli Baltian maissa näiden kansallisia joukkoja ja bolševikkeja vastaan.
Dosentti Touko Perko (s. 23. toukokuuta 1941 Porvoo) on suomalainen tutkija ja tietokirjailija, joka on työskennellyt myös toimittajana. Dosentti Touko Perko on kirjoittanut aiemmin elämäkerran nobelisti A. I. Virtasesta (Mies, liekki ja unelma, Otava 2015). Haastaja Saksasta 1918 – von der Goltz ja Mannerheim -teos on jouhevasti kirjoitettua sotahistoriaa ja on taitoltaan mukavan onnistunut. Touko Perkon kirjoittamassa teoksessa on lukijalle erittäin yksityiskohtainen sisällysluettelo, lopussa kattavasti lähteet, viitteet ja henkilöhakemisto joiden avulla teosta on helppo käyttää ja palata jo luettuihin kohtiin. Haastaja Saksasta 1918 – von der Goltz ja Mannerheim -teos on sisällöltään informatiivinen (kahden kenraalin henkilö historia vertailevaan sävyyn yhdistettynä sisällissodan tapahtumiin) jakautuen kronologisiin päälukuihin ja ne sitten syventäviin alalukuihin. Touko Perkon kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota ja täyttää erinomaisesti paikkansa sotahistoriallisen elämänkertojen joukossa. Saksalainen kenraali von der Goltz saa näin ansaitsemansa paikan Suomen sotahistoriassa, sisällisodan toisena avainratkaisijana!
Lähteet
Haastaja Saksasta 1918 – von der Goltz ja Mannerheim
Wikipedia