Tuntematon sotilas (Juhlapainos)
Kirjailija: Väinö Linna
Kustantaja: WSOY
Julkaistu: 2010
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 502
“Minulta on monesti kysytty tiesinkö työn aikana, että kirjastani tulisi sellainen menestys kuin tuli. Siihen aikaan minulla oli tapana sanoa, että sitä myydään tuhannesta sataantuhanteen kappaleeseen. Tuo satatuhatta oli olevinaan jonkinlaista itseironiaa.”Väinö Linnan syntymästä tuli kuluneeksi 20. joulukuuta 2010 tasan 90 vuotta. Sen kunniaksi WSOY julkaisi Tuntemattomasta sotilaasta juhlapainoksen, jossa romaania täydentävät sitä käsittelevät Linnan omat kirjoitukset “Tuntemattoman sotilaan tausta” ja “Sotaromaanin kirjoittamisesta” sekä Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan filmatisointia varten kirjoitettu teksti “Tuntemattoman sotilaan henkilöiden psykofyysistä selittelyä”.Tuntematonta sotilasta on myyty lähes 700 000 kappaletta. Kirjan ensimmäinen painos – vuonna 1954 – oli 4 300 kappaletta.
Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan kirjoittama sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Esikuvana on Linnan oma sodanaikainen yksikkö, joka kuului eversti Pietari A. Autin komentamaan jalkaväkirykmentti 8:aan (JR 8). Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000). Kirjan piirteitä ovat värikkäät henkilöt, murteiden käyttäminen vuoropuhelussa ja sodan kuvaaminen rivimiehen näkökulmasta. Takakansitekstin mukaan romaani on ”sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki”. Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, ja monet sen henkilöhahmoista ovat saavuttaneet arkkityyppisen aseman suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet siitä tehdyt elokuva- ja teatterisovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kaksi elokuvaa: Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaama Tuntematon sotilas ja Rauni Mollbergin vuonna 1985 ohjaama samanniminen elokuva. Kolmas, tekeillä oleva filmatisaatio on Aku Louhimiehen ohjaama ja saa ensi-iltansa 27. lokakuuta 2017, Suomen 100-vuotispäivän alla.
Tuntemattoman Upseeristo:
*Vänrikki (myöh. luutnantti) Vilho Koskela: yksi konekiväärikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta. Vaitelias kansanmies ja erittäin pätevä, miestensä ihannoima johtaja. Tuntee kuuluvansa enemmän miehistön kuin upseerien joukkoon ja lyökin humalassa yhtä jälkimmäisistä. Kaatuu kesällä 1944 tuhotessaan panssaria kasapanoksella. Koskelan suora esikuva on Väinö Linnan oman todistuksen mukaan ollut nilsiäläinen Einari Kokkonen, joka ei kaatunut sodassa, toisin kuin Koskela.
*Vänrikki (myöh. luutnantti ja kapteeni) Jorma Kariluoto: Konekiväärikomppanian kanssa toimivan jalkaväkiosaston joukkueenjohtaja, sittemmin komppanianpäällikkö. Idealistinen ja naiivi porvarisperheen poika, joka on ammentanut aatteensa kansallisromanttisesta propagandasta. Joutuu sodan aikana vähä vähältä luopumaan idealismistaan ja kasvaa samalla pelokkaasta nuorukaisesta urheaksi päälliköksi. Kaatuu vastahyökkäystä johtaessaan kesällä 1944.
*Luutnantti (myöh. kapteeni ja majuri) Lammio: yksi konekiväärikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta, kohoaa kapteeni Kaarnan kaaduttua komppanianpäälliköksi. Ylimielinen ja pedantti helsinkiläinen ammattiupseeri, jolta puuttuvat ihmisten johtamiseen tarvittavat ominaisuudet. Vaatii jatkuvasti tiukkaa kuria ja ajautuu siksi riitoihin useiden alaistensa, varsinkin Lehdon, Rokan ja Honkajoen kanssa. Selviää sodasta.
*Kapteeni Kaarna: iäkäs ja kokenut jääkäriupseeri ja konekiväärikomppanian alkuperäinen päällikkö. Isähahmo miehilleen, ja jopa alokkaiden arvostama mies. Kaatuu komppanian ensimmäisessä taistelussa kesällä 1941. Hahmon esikuva oli jääkärikapteeni Toivo Kärnä.
*Majuri Sarastie: pataljoonan komentaja. Sarastie pitää itseään sivistyneenä esimerkiksi Karjulaan verrattuna. Kaatuu kesällä 1944 neuvostoliittolaisten vallatessa Sarastien komentopaikan.
*Everstiluutnantti Uuno Eemeli Karjula: talvisodassa kunnostautunut ammattiupseeri, joka johtaa osasto Karjulaa, johon konekiväärikomppania sodan lopputaisteluiden aikana liitetään. Hän puhuu aina miltei huutamalla, ja hänen suupielistään lähtee alaspäin kova ja julma vako. Karkea mies, joka on taipuvainen raivokohtauksiin. Yhden sellaisen aikana kesällä 1944 hän ampuu sotamies Viirilän. Majuri Sarastien luonnehdinnan mukaan Karjula on ”niitä miehiä, jotka ilman armeijaa tai vanginvartijanvirkaa olisivat rikollisia – pelkkä sattuma lähdössä ratkaisee, kummalta puolen ristikkoa katsellaan”.
*Vänrikki Jalovaara: kotirintamalta palaava upseeri, joka määrätään kolmannen joukkueen joukkueenjohtajaksi viimeisiin taisteluihin. Yrittää pitää aluksi kuria ja järjestystä, mutta kokee myöhemmin sen olevan turhaa. Kypsyy lopulta komppanian parhaimmaksi upseeriksi.
*Luutnantti Ville Autio: on rauhallinen, luja nuori aktiiviupseeri, joka on hyvän päällikön maineessa. Hän on myös erittäin pätevä, ja hänellä on ihailtavat hermot. Kaatuu syksyllä 1941 hyökkäysvaiheen lopussa pikakiväärin luodin lävistämänä.
Teoksessa esiintyy yhden kerran ja pikaisesti myös JR 8:n komentaja eversti Pietari Autti, mutta henkilöiden fiktiotaustan idean mukaisesti nimettömänä rykmentin komentajana. Tämän kohtauksen tilanteen Autti on itse kokenut sodanaikaisessa elämässään.
Tuntematon sotilas -teos on sujuvasti kirjoitettu sotaromaani. Teoksessa kerrotaan todentuntuisesti ja faktat kiitettävästi hallussapitäen jatkosodan taistelujen tiestä, kesästä 1941 kesään 1944. Linnan teoksen tapahtumat ja taistelukohtaukset on kuvattu armeijan rivimiehen eli suomalaisen sotilaan näkökulmasta käsin. Tuntematon sotilas -teos on klassikko sotaromaanien joukossa.
Lähteet
Tuntematon sotilas
Wikipedia