Kestävyysliikunta
Kirjailija: Kalle Kotiranta ja Lasse Seppänen
Valokuvaaja: Teemu Ojapalo
Kustantaja: Fitra
Julkaistu: 2016
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 327
Toivottu käytännönläheinen ja kansantajuinen kirja kestävyysliikunnasta. Kirja perehtyy kestävyysliikuntaan monipuolisesti ja käy läpi perusteellisesti muun muassa kestävyyden perusteet, kestävyyden osa-alueet, kestävyysharjoittelun eri muodot, kuntotestauksen sekä kestävyyskunnon mittaamiseen. Kirjassa on mukana myös kestävyysliikunnan sekä kuntotestauksen ammattilaisia ja asiantuntijoita, jotka perehdyttävät lukijan eri lajien ja tehokkaan harjoittelun saloihin.Kirjan lajiosioissa käydään läpi kestävyyslajien perusteita ja erityishuomioita näihin liittyen. Mukana ovat juoksu, hiihto, pyöräily, uinti, triathlon ja soutu. Lasse Seppänen on maamme kokenein personal trainereiden kouluttaja. Lasse on lisäksi valmentanut tuhansia asiakkaita kuntoilijoista urheilijoihin. Päätoimittajana työskentelevä Kalle Kotiranta on personal trainer ja valmentaja, joka on erikoistunut kestävyysliikuntaan ja sen eri lajeihin.
Kestävyysurheiluksi lasketaan pitkäkestoiset, aerobista kuntoa vaativat lajit, kuten esimerkiksi juoksu, kävely, pyöräily, hiihto ja uinti. Kestävyyttä voi harjoittaa kuntoilemalla pitkäkestoisesti, esimerkiksi käymällä juoksulenkeillä, jolloin paranee myös hapenottokyky. Myös seikkailu-urheilu lasketaan kestävyysurheiluksi. Kestävyysurheilussa pärjääminen ei ole kiinni niinkään lihasten koosta tai voimasta, päinvastoin. Yleensä kestävyysurheilulajeissa parhaita ovat kevyet ja laihat urheilijat, joiden kehon rasvaprosentti on pieni. He kuluttavat kaikkein vähiten energiaa suoritukseen. Aerobinen liikunta on fyysistä liikkumista, jossa keho tuottaa ravintoaineista lihastyön vaatimaa energiaa hapen avulla (eli aerobisesti). Aerobista liikuntaa on kestävyysliikunta, joka pitää yllä ja parantaa kestävyyskuntoa. Tällä tarkoitetaan elimistön aerobista eli sydän-, hengitys- ja verenkiertojärjestelmän toimintakykyä. Kestävyyskunnon perinteinen arviointitapa on maksimaalisen hapenottokyvyn mittaus. Aerobinen liikunta kehittää myös motorisia taitoja sekä voi suojata hermojärjestelmää ja aivojen toimintakykyä mekanismein, joita ei vielä tarkkaan tutkimuksessa tunneta.
Väestötasolla suomalaisten liikuntaharrastus on nousussa ja työmatkoihin ja työhön liittyvä arkiliikunta laskussa. Kokonaisuutena liikkumisen määrä on väestötasolla laskenut. Fyysisen terveytensä kannalta riittävästi liikkuvia on alle kouluikäisistä valtaosa, nuorista arviolta noin 40–50 % ja aikuisista noin 60–65 %. Lähes puolet kansalaisista tarvitsisi fyysisen terveytensä kannalta nykyistä enemmän liikuntaa joko harrastuksen tai muun fyysisen aktiivisuuden muodossa. Liikunnan tulisi olla mahdollisimman monipuolista ikä huomioiden ja tapahtua erilaisissa ympäristöissä että se kehittäisi myös motorisia taitoja. Liikuntasuositukset aikuisille on luonut UKK-instituutti. Liikuntasuositukset jaetaan kestävyyskunnon kohentamiseen ja lihaskunnon ja liikehallinnan parantamiseen. Aloittelijalle tai terveysliikkujalle suositus on vähintään kaksi ja puoli tuntia reipasta liikkumista viikossa. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily tai sauvakävely. Myös raskaammat kotityöt, kuten puutarhatyöt soveltuvat hyvin. Kokeneemmalle ja hyväkuntoiselle liikkujalle suositellaan rasittavaa liikuntaa vähintään tunti ja vartti viikossa. Tähän soveltuvia lajeja ovat esimerkiksi juoksu, hiihto ja uinti. Myös maila- ja pallopelit sekä aerobic-jumpat käyvät hyvin.
Ajallisesti liikkuminen on hyvä jakaa useammalle, ainakin kolmelle päivälle viikossa ja sen pitää kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan. Terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on parempi kuin ei ollenkaan, mutta terveysliikunnaksi eivät kuitenkaan riitä muutaman minuutin kestoiset arkiset askareet. Terveyshyödyt lisääntyvät, kun liikkuu pidemmän aikaa tai rasittavammin kuin minimisuosituksessa suositellaan. Kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä. Veren rasva- ja sokeritasapaino paranevat, ja liikunta auttaa myös painonhallinnassa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa pystyy parantamaan esimerkiksi kuntosaliharjoittelun, tanssin ja venyttelyn avulla. Tasapainoa, liikkuvuutta ja lihaskuntoa kohentavaa liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Kestävyysliikunta -teos on ulkoasultaan värikäs, sisältäen runsaasti korkealaatuisia kuvia ja laajalti laji-informaatiota. Teksti ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat teoksen lukemista/käyttämistä. Taitoltaan ja käytettävyydeltään (yksityiskohtainen sisällysluettelo) Kestävyysliikunta -teos on vallan mainio: teoksesta löytää lähestulkoon kaiken kestävyysurheiluun liittyvät perustiedot. Kestävyysliikunta -teos antaa ohjeita perusteista, mutta tarjoaa tietoa myös kokeneemmille liikkujille, jotka haluavat kehittyä juoksun, hiihdon, pyöräilyn, uinnin, triathlonin tai soudun saralla. Teosta voi siten suositella reserviupseereille: oman fyysisen kunnon ylläpitäminen on johtamisen perusasioita. Mukavia luku- ja harjoitteluhetkiä!
Lähteet
Kestävyysliikunta
Wikipedia