Oikeiston ja Vasemmiston vihapuhetta 1900-1950
Toimittaja: Juri Nummelin
Kustantaja: Savukeidas
Julkaistu: 2014
Sidosasu: Sidottu
Sivuja: 225 ja 216
Kieli: Suomi
Kahdessa osassa julkaistava suomalaisen vihapuhehistorian sarja, jossa kirjoittajina esiintyy niin Otto Wille Kuusinen kuin Ilmari Kiantokin. Miten kovapainoista kielenkäyttöä harjoittivatkaan Lapuanliikkeen miehet, mitä hurjimuksia olivat punakaartilaiset ja kuinka sattuvasti sanoivatkaan anarkistit.
Vasemmisto–oikeisto-vastakkainasettelu viittaa poliittisen kentän jakautumiseen oikeistoon ja vasemmistoon. Oikeiston on perinteisesti nähty kannattaneen konservatismia ja vasemmiston jyrkkiä yhteiskunnallisia uudistuksia, mahdollisesti myös liberalismia. Sanoja oikeisto ja vasemmisto käytetään myös vastaavista ryhmittymistä puolueiden ja muiden ryhmien sisällä. Termit/käsitteet vasemmisto ja oikeisto syntyivät Ranskan vallankumouksen aikana, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestykseen Ranskan lainsäädännöllisissä elimissä, erityisesti Ranskan lainkokouksessa vuonna 1791. Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus tai vasemmisto–oikeisto-akseli on yksi tavoista hahmottaa poliittinen kirjo. Se on nähtävissä niin politiikan historiassa kuin nykypäivässäkin, niin kansalaisten kuin muidenkin politiikan toimijoiden ajattelussa ja toiminnassa. Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus liittyy nykyisin ensisijaisesti tulonjakoa, sosiaalipalveluja sekä valtion ja elinkeinoelämän suhteita koskeviin kysymyksiin. Vasemmiston katsotaan painottavan valtion taloudellista, säätelevää ja palveluja tuottavaa roolia, kun taas oikeiston nähdään luottavan markkinavoimiin ja haluavan pitää valtion roolin pienenä. Oikeisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin oikeassa päässä olevista poliittisista ryhmistä. Sanaa käytetään myös vastaavista ryhmittymistä puolueiden ja muiden ryhmien sisällä. Oikeiston on ajateltu edustavan konservatismia, markkinatalouden suosimista, kansallismielisyyttä ja maanpuolustuksen arvostusta. Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto-vasemmisto–akselin toisessa päässä olevista poliittisista ryhmistä. Vasemmiston on perinteisesti ajateltu edustavan jyrkkää sosiaalista liberalismia sekä vastustavan markkinavaltaista taloutta. Sanaa vasemmisto käytetään myös vastaavista ryhmittymistä puolueiden ja muiden ryhmien sisällä. Vasemmisto-oikeisto-akselin keskelle jääviä ryhmiä kutsutaan usein poliittiseen keskustaan kuuluviksi, ääripäihin sijoittuvia taas äärioikeistoksi ja äärivasemmistoksi.
Vuosina 1809–1917 Suomi kuului Venäjän keisarin alaisuuteen autonomisena suuriruhtinaskuntana. Itsenäisen Suomen valtion historia alkaa vuodesta 1917. Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917 Venäjän toisen, eli vuoden 1917 Lokakuun vallankumouksen jälkeen. Leninin johtama Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917, ja pian sen jälkeen moni muu maailman valtio. 28. tammikuuta 1918 alkoi Suomen sisällissota, joka päättyi Saksan tukemien valkoisten voittoon bolševikkien tukemia punaisia vastaan. Samana vuonna vapaaehtoiset tekivät joitakin aseellisia retkiä Neuvosto-Venäjälle muun muassa Aunukseen, Vienaan ja myös Viroon. Aseelliset retket olivat heimosotia, jotka olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922. Suomen valtio ei virallisesti ollut retkien osapuoli, mutta vapaaehtoisia oli sodissa mukana yhteensä noin 9 000 henkeä. Rauha Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tartossa 14. marraskuuta 1920. 1920-luku oli Suomessa merkittävä eheytymisen vuosikymmen, minkä aikana sisällissodassa kahtiajakautunut kansa pyrittiin sosiaalisin uudistuksin eheyttämään. Suomen 1930-lukua leimasivat jyrkät vastakohtaisuudet ja poliittiset ääri-ilmiöt. Vuosikymmenen alku oli talouslaman ja puutteen aikaa, vuosikymmenen loppupuolisko puolestaan talouskasvun ja yhteiskunnallisen eheytymisen aikaa. Suomen 1930-luku päättyi katastrofiin Neuvostoliiton hyökättyä maahan marraskuussa 1939. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan ensin 105 päivää kestäneessä talvisodassa vuosina 1939–1940 ja välirauhan jälkeen käydyssä jatkosodassa vuosina 1941–1944. Aselevon jälkeen 4. syyskuuta 1944 aseet jouduttiin kääntämään Neuvostoliiton vaatimuksesta Saksaa vastaan Lapin sodassa vuosina 1944–1945. Sodat hallitsivat siis 1940-luvun alkupuoliskoa, vuosikymmenen loppupuolisko oli käytyjen sotien jälkipyykin pesemistä ja vaaran vuosien aikaa. Käytyjen sotien jälkeen Suomesta ryhdyttiin rakennettiin pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Oikeiston ja Vasemmiston vihapuhetta 1900-1950 -teokset ovat ulkoasultaan näppärän kokoisia. Tekstit on hyvin osuvasti ja tasapuolisesti valittu. Juri Nummelin käsittelytapa on kronologinen, oikeiston ja vasemmiston puheet tuodaan esille alkuperäisessä kirjoitusasussaan, mitään sisällöstä muuttamatta. Puheiden arviointi jää siten lukijan oman arvion, odotusten ja arvomaailman varaan. Lukiessa kannattaa välillä toki pysähtyä miettimään luettua tekstiä. Oikeiston ja Vasemmiston vihapuhetta 1900-1950 -teokset kertovat kuitenkin erityisesti oman aikansa ideologioiden ja arvojen kamppailusta eli oikeammin myös kamppailusta poliittisen vaikutusvallan saamiseksi: autonomian, itsenäistymisen, rauhan, toisen maailmansodan ja vaaran vuosien aikana. Puheita lukiessaan kannattaa tietenkin muistaa niiden olevan oman aikansa ilmentymiä, aikaansa ja taustaansa sidottuina kertovat menneestä nykyhetkeen, Suomen asemasta idän ja lännen välissä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Lähteet
Oikeiston vihapuhetta 1900-1950
Vasemmiston vihapuhetta 1900-1950
Wikipedia