Punailmavoimat talvisodassa
Kirjailija: Carl-Fredrik Geust
Kustantaja: KOALA-KUSTANNUS
Julkaistu: 2020
Sidosasu: sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 351
Tunnetun ilmailuhistorioitsijan dipl.ins. Carl-Fredrik Geustin uusin kirja esittelee Neuvostoliiton lentojoukkojen, eli Puna-armeijan ja Itämeren laivaston ilmavoimien sekä mobilisoidun Siviili-ilmailulaivaston toimintaa talvisodassa 1939-1940. Lentoyksiköiden ainutlaatuisen yksityiskohtaiset yksikkö- ja taistelukronikat perustuvat laajoihin arkistotutkimuksiin Venäjällä ja Suomessa. Tekstin tukena on yli 400 harvinaista valokuvaa, 36 väriprofiilipiirrosta ja 9 karttaa. Liitteissä on esitetty Neuvostoliiton lentojoukkojen täydelliset organisaatio- ja ryhmitystiedot 30.11.1939-13.3.1940, lentotukikohdat, peitenumerot, pommitusmaalit sekä ilmavoitot ja tappiot.
Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939. Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan. Koska länsirintamalla oli käynnissä vähätapahtumainen valesota, länsimaiden lehdistö seurasi Suomalaisten talvisotaa tarkasti. Termeistä sisu ja Molotovin cocktail tuli kansainvälisesti tunnettuja. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista (126 875 kaatunutta tai kadonnutta, 188 671 haavoittunutta ja 5 000 vangittua), suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”. Talvisota voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: 1. Puna-armeijan hyökkäysten epäonnistuminen ja Suomen puolustusvoimien menestyksellinen torjuntataistelu joulukuussa 1939 kaikilla rintamaosuuksilla. 2. Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen paineen aiheuttama suomalaispuolustuksen asteittainen murtuminen Karjalankannaksen länsiosassa ja Viipurinlahdella helmi–maaliskuussa 1940. Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden. Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi–helmikuussa 1940. Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan 1941. Talvisodan pommitukset ulottuivat monille eri paikkakunnille ja osalle toistuvasti. Suomessa oli valmistauduttu 1930-luvun lopulla siihen, että Neuvostoliitto käyttäisi pääasiassa TB-3-pommikoneita, mutta Neuvostoliitto oli pääasiassa Espanjan sisällissodan kokemusten perusteella laajentanut SB-2- ja DB-3-pommikoneiden määrää, jotka olivat nopeita, Suomen päähävittäjätyypiksi hankittuja Fokker D.XXI:ia nopeampia. Kaikkiaan talvisodan aikana pommitettuja paikkakuntia oli peräti yhteensä 690 kappaletta ja pommituslentoja tehtiin kaiken kaikkiaan 2 726 kertaa. Carl Geustin kokoamisen tietojen mukaan pommituksissa olisi kuollut 956 ihmistä, haavoittunut vakavasti 540 ja lievästi 1300 (1316). Pommituksissa tuhoutui yhteensä 1921 rakennusta ja vaurioitui kaiken kaikkiaan 4833 rakennusta
Carl-Fredrik Geust (s. 19. kesäkuuta 1944 Pirttikylä) on suomalainen tekniikan tohtori, diplomi-insinööri sekä sota- ja ilmailuhistorian asiantuntija. Nokian ja Soneran idänkaupan johtotehtävissä toiminut Geust on julkaissut useita Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikaisia ilmavoimia ja lentokoneita käsitteleviä teoksia. Suomen johtaviin ilmailuhistorioitsijoihin kuuluva Geust palkittiin vuonna 2006 Suomen ilmailutoimittajien yhdistyksen vuotuisella Follow Me -tunnustuspalkinnolla. Geust on myös toimittanut Ruotsin lukijakunnalle useita suomalaisia sotahistoriallisia muistelma- ja muita teoksia. Punailmavoimat talvisodassa -teos on selkeää kieltä ja on taitoltaan kiitettävän onnistunut. Carl-Fredrik Geustin kirjoittamassa teoksessa on lukijalle erittäin yksityiskohtainen sisällysluettelo, lähteet ja hakemisto joiden avulla teosta on helppo käyttää ja palata jo luettuihin kohtiin. Punailmavoimat talvisodassa -teos on sisällöltään laajan informatiivinen Carl-Fredrik Geustin kirjoittama teos edustaa siten aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota ja täyttää erittäin hyvin paikkansa sotatieteellisten tutkimusten joukossa.
Lähteet
Punailmavoimat talvisodassa
Wikipedia