Lupa tappaa?
Alaotsikko: Sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia
Toimittaja: Jaakkojuhani Peltonen ja Ollimatti Peltonen
Kustantaja: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
Sarja: Historiallinen Arkisto (osa 149)
Julkaistu: 2019
Sidosasu: nidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 287
Miksi valtioilla on lupa tappaa? Sotia on käyty historian kaikkina aikoina, mutta miten ihmiset ovat niihin suhtautuneet? Vaikka menneisyyden sodat saattavat vaikuttaa mielettömiltä, ovat historian varhaisimmatkin aseelliset konfliktit vaatineet perusteluja ja oikeutusta ollakseen tavallisen kansan hyväksymiä. Hallitsijakaan ei voi käydä sotaa yksin. Sodankäynnin oikeuttamisen historian alkuvaiheet kuljettavat mukanaan niin faraoiden Egyptiin kuin antiikin Välimerelle. Keskiajan Euroopassa sotaa käytiin Jumalan nimessä, ja Ranskan vallankumouksesta alkanut ideologioiden aika on tuonut mukanaan kokonaan uusia tapoja oikeuttaa konflikti. Mitkä keinot ovat läpi vuosituhansien pysyneet samana – ja mitkä ovat muuttuneet? Lupa tappaa? -teos auttaa tunnistamaan, millä keinoin sotia ja konflikteja oikeutetaan. Historiallinen näkökulma syventää ymmärrystä myös tämän päivän maailmasta ja sotaan liittyvästä keskustelusta.
Oikeutettu sota on kristillisen teologian oppi, jonka nykyinen muotoilu on peräisin pääosin kirkkoisä Augustinukselta ja Tuomas Akvinolaiselta. Siinä on kuitenkin havaittavissa piirteitä vanhemmasta, roomalaisesta oikeuskäsityksestä. Oikeutettu sota on osa useimpien merkittävien kirkkokuntien opetusta, mukaan lukien nykyisen katolisen kirkon ja luterilaisten kirkkojen virallisen opin. Roomalainen käsitys sodan oikeutuksesta joissain olosuhteissa periytyy vähintään Ciceron ajalta. Kristilliseen systemaattiseen teologiaan sen toivat Augustinus ja Tuomas Akvinolainen. Ensimmäinen puhtaasti sodan oikeutusta käsittelevä teos oli Stanisław Skarbimierzlaisen De bellis justis, jossa etsittiin oikeutusta Puolan sodalle Saksan ritarikuntia vastaan. Teologian ja yhteiskuntafilosofian haarautuessa erilleen Alberico Gentili ja Hugo Grotius pyrkivät korvaamaan oikeutetun sodan kansainvälisellä oikeudella ja tuomaan kysymyksen näin normaaliin lainsäädännölliseen viitekehykseen. Hugo Grotius ja Francisco Suárez korostivat luonnonoikeuteen liittyvän sodan ajatusta, jolloin sodankäynnin rajoitukset tulivat pohdinnan kohteeksi. Ihmisten tuli olla sotaa käydessäänkin ihmisiä eikä petoja. Grotius (1583-1645) oli kansainvälisen oikeuden perustaja. Kansainvälisen oikeuden käsitteessä hän erotti toisistaan luonnonoikeudet ja valtioiden väliset sopimukset. Grotiuksen ajatteluun perustuen vuonna 1907 vahvistettiin Haagin sopimukset, joissa määriteltiin oikeutettuja sodankäyntimenetelmiä ja siviiliväestön koskemattomuuden periaate. Toisen maailmansodan jälkeen vahvistettiin vuonna 1947 Geneven sopimus ja sen lisäpöytäkirja vuonna 1977, jossa muunnettiin oikeutettujen sodankäyntimenetelmien periaatteet ohjusaikakauteen sopiviksi. Pyrkimyksenä on ennen muuta siviiliväestön suojeleminen.
Sodan ongelman pohdinnassa on kristillisten kirkkojen piirissä ollut kolme päälinjaa: pyhän sodan teoria, pasifismi ja oikeutetun puolustautumisen periaate. Pyhän sodan eli uskonsodan periaate perustui vanhatestamentillisiin aineksiin ja kristinuskon absoluuttisuuden korostamiseen. Periaatteen mukaista ajattelua esiintyi muun muuassa. ristiretkien ja siirtomaiden valloitusten yhteydessä. Nykyään kristilliset kirkot ovat selkeästi torjuneet pyhän sodan periaatteen. Osa kristityistä piti jo ensimmäisinä vuosisatoina sopimattomana asepalvelusta ja sotaan osallistumista. Osaksi asepalvelusta vastustettiin sen tähden, että sotilaat olivat velvollisia uhraamaan epäjumalille sekä antamaan keisarille ehdottoman kuuliaisuuden lupauksen. Kristityt olivat vähemmistöryhmä, joten he eivät joutuneet vastaamaan sodan ongelmaan yhteiskunnan kokonaisvastuun kantajina. Keskiajalta alkaen pasifismia on esiintynyt lähinnä vain joidenkin vähemmistökirkkojen keskuudessa.
Lupa tappaa -teos on selkeästi kirjoitettu tietoteos. Peltosten toimittama teos on käsittelytavaltaan perusteellinen. Lupa tappaa -teoksessa käydään sodankäynnin oikeuttamiseen liittyvät historiallisen asiat kattavasti 3 pääluvussa ja alaluvuissa lävitse. Teoksessa tarkastellaan aihepiiriä niin antiikin, kristillisen ajan kuin nationalismin aikana. Peltosten toimittama teos keskittyy käsittelyssään ennenmuuta vanhempaan aikaan. Lupa tappaa -teos edustaa tarkempaa tieteellistä tutkimustraditiota ja täyttää hyvin paikkansa alansa teosten joukossa.
Lähteet
Lupa tappaa
Wikipedia