Brewster
Alaotsikko: Model 239 suomen ilmavoimissa
Kirjailija: Kari Stenman
Kustantaja: KOALA-KUSTANNUS
Julkaistu: 2018
Sidosasu: sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 400
Toisen maailmansodan syttyminen 1. syyskuuta 1939 käynnisti Suomessa kuumeiset kalustohankinnat ja kolme kuukautta myöhemmin alkanut talvisota kiihdytti niitä. Joulukuussa 1939 päästiin sopimukseen amerikkalaisen Brewsterin kanssa 44 koneen ostosta. Koneet myöhästyivät talvisodasta, mutta jatkosodan kaksi ensimmäistä vuotta ne hallitsivat Karjalan ja Suomenlahden ilmatilaa. Tyyppi oli selvästi paras rintaman molemmin puolin, etenkin kun ohjaimissa olivat kokeneet suomalaislentäjät. Brewster pärjäsi vielä jotenkuten sodan loppuun asti. Tähän kirjaan on koottu yksiin kansiin kaikki Brewsteriä käsittelevät taustatiedot, tekniikka ja operatiivinen käyttö sekä runsas kuvamateriaali niiltä kahdeksalta vuodelta, jonka tyyppi oli käytössä Suomen ilmavoimissa. Täysin uutta on päivitetyt konekohtaiset historiikit koko palvelusajalta. Teoksessa on runsaasti hävittäjälentäjien omakohtaisia kertomuksia, joita on vuosikymmenten varrella julkaistu heidän muistelmissaan sekä taistelukertomuksissa, jotka ovat peräisin Sota-arkiston alkuperäisistä asiakirjoista. Myös muut tiedot ovat peräisin näistä dokumenteista.
Brewster F2A Buffalo oli Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen moderni tukialushävittäjä 1930-luvun lopulla. Kone tunnetaan yleisesti lempinimellä ”Buffalo”, joka sille annettiin Britannian kuninkaallisissa ilmavoimissa. Alankomaiden Itä-Intian ilmavoimat käytti Brewsteriä ketterämpiä japanilaishävittäjiä vastaan vaatimattomalla menestyksellä. Suomen ilmavoimat olivat koneen merkittävin ja menestyksekkäin käyttäjä. Suomessa kone tunnettiin nimellä ”Brewster” tai lempinimillä, joita olivat muun muassa ”Pylly-Valtteri”, ”Taivaan helmi”, ”Lentävä kaljatynnyri” ja ”Ryysteri”.
Ennen talvisodan päättymistä Suomeen lennettiin kuusi Brewsteriä, joista viisi ehdittiin saada lentokäyttöön talvisodan viimeisiksi viikoiksi Hollolan Pyhäniemeen 22. hävittäjälentolaivueelle. Sotatoimissa koneita ei ehditty käyttää. Talvisodan aselepo solmittiin 13. maaliskuuta 1940. Välirauhan aikana LeLv 24 varustettiin Brewster-kalustolla. Jatkosodan alussa Brewsterit muodostivat hävittäjäkaluston rungon ennen Messerschmitt Bf 109:n hankkimista. Jatkosodan ensimmäisinä vuosina Brewsterit osoittautuivat erinomaisiksi hävittäjäkoneiksi Neuvostoliiton ilmavoimia vastaan LeLv 24:n ollessa menestyksekkäin hävittäjäyksikkö. Se saavutti Brewstereilla ennätykselliset 460 ilmavoittoa. Neuvostoliiton I-153 Tsaika- ja I-16 Rata- hävittäjät olivat jatkosodan alussa täysin alakynnessä suorituskykyiseen ja raskaasti aseistettuun Brewsteriin verrattuna jota käytettiin oikein ketteriä konetyyppejä vastaan. Toukokuussa 1944 BW-kalusto luovutettiin LeLv 26:lle, joka sekin saavutti silloin jo vanhentuneella kalustollaan 17 ilmavoittoa.
Lapin sodassa HLeLv 26 pudotti mahdollisesti vielä kaksi saksalaista Junkers Ju 87 -konetta. Nämä kaksi pudotusta on kyseenalaistettu myöhemmin, koska laajoista tutkimuksista huolimatta koneiden hylkyjä ei ole löydetty. Brewsterillä eniten ilmavoittoja saavuttivat kapteeni Hans Wind, joka sai Brewsterillä 39 (kaiken kaikkiaan 75) ilmavoittoa, ja lentomestari Ilmari Juutilainen, joka sai Brewsterillä 36 (kaiken kaikkiaan 96) ilmavoittoa. Eniten ilmavoittoja keränneenä koneyksilönä on pidetty BW-393:a (Windin nimikko), jolla saavutettiin 41 ilmavoittoa. Venäjän arkistojen auettua ja ilmavoittojen ristiintarkistuksen myötä on käynyt ilmi, että BW-364:llä (Juutilaisen nimikko) on saavutettu 42 ½ ilmavoittoa. Sodan jälkeen Brewstereillä lennettiin lähinnä yhteyslentoja vuonna 1948 tapahtuneeseen poistoon asti. Viimeisen lennon konetyypillä Suomen ilmavoimissa suorittivat koneyksilöt BW-377 ja BW-382 14. syyskuuta 1948.
Brewster -teos on selkeää ja helppolukuista kieltä. Kari Stenmanin kirjoittama teos on sisällöltään erittäin informatiivinen ja Brewster:n historia Suomessa on tuotu kiitettävästi laajasti esille. Brewster -teos on siten hyvin yksityiskohtainen sisällöltään ja edustaa historiantutkimuksessa tinkimätöntä tieteellistä tutkimustraditiota. Kari Stenmanin kirjoittama teoksessa on yksissä kansissa kaikki Brewsteriä käsittelevät taustatiedot, tekniikka ja operatiivinen käyttö sekä runsas kuvamateriaali niiltä kahdeksalta vuodelta, jonka tyyppi oli käytössä Suomen ilmavoimissa. Brewster -teos täyttää siten kiitettävästi paikkansa sotahistoriakirjojen joukossa.
Lähteet
Brewster
Wikipedia