105 kohtalon päivää
Alaotsikko: Talvisota päivästä päivään
Toimittaja: Mikko Laakso ja Reino Rasilainen
Kustantaja: VALITUT PALAT
Julkaistu: 2019
Sidosasu: sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 320
Marraskuun lopussa 1939 Suomi joutui taistelemaan olemassaolostaan yksin vihamielistä suurvaltaa vastaan. 105 kohtalon päivää esittelee talvisodan tapahtumat hetki hetkeltä aina ensimmäisen päivän terroripommituksista voitokkaisiin mottitaisteluihin ja sodan viimeisiin dramaattisiin tunteihin asti. Kirja kertoo havainnollisesti kunkin päivän keskeiset uutistapahtumat niin etulinjasta, kotirintamalta kuin sodan- ja valtionjohdon tilannehuoneista. Talvisodan 80-vuotisjuhlakirja esittelee Kollaan, Taipaleen ja Suomussalmen taistelujen ohella myös vähemmän tunnettuja tapahtumia, kuten jäänsärkijä Tarmon tragedia Kotkassa, Viipuriin jouluna ampunut ”aavetykki” tai maamme ”elämänlangaksi” rakennettu jäätie Uumajasta Vaasaan.
Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939. Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan. Koska länsirintamalla oli käynnissä vähätapahtumainen valesota, länsimaiden lehdistö seurasi Suomalaisten talvisotaa tarkasti. Termeistä sisu ja Molotovin cocktail tuli kansainvälisesti tunnettuja. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista (126 875 kaatunutta tai kadonnutta, 188 671 haavoittunutta ja 5 000 vangittua), suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”. Talvisota voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: 1. Puna-armeijan hyökkäysten epäonnistuminen ja Suomen puolustusvoimien menestyksellinen torjuntataistelu joulukuussa 1939 kaikilla rintamaosuuksilla. 2. Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen paineen aiheuttama suomalaispuolustuksen asteittainen murtuminen Karjalankannaksen länsiosassa ja Viipurinlahdella helmi–maaliskuussa 1940. Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden. Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi–helmikuussa 1940. Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan vuonna 1941.
105 kohtalon päivää -teos on selkeästi tehty ja yleistajuista kieltä. Laakson ja Rasilaisen toimittamassa teoksessa 105 kunnian päiväöä tuodaan tapahtumien ja taustojen osalta ansiokkaasti esille. Jokainen sotapäivä alkaa katsauksella, joka havainnollistaa kunkin päivän keskeiset uutistapahtumat niin etulinjasta, kotirintamalta kuin sodan- ja valtionjohdon tilannehuoneista. Teksti, kartat ja kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat 105 kohtalon päivää -teoksen lukemista. Kokonaisuutena teos sopii kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille.
Lähteet
105 kohtalon päivää
Wikipedia