Vaitelias Otto
Alaotsikko: Sukellusveneässä Otto Kretschmer
Kirjailija: Lawrence Paterson
Kääntäjä: Lauri Mäkelä
Kustantaja: KOALA-KUSTANNUS
Julkaistu: 2018
Sidottu: sidottu
Sivuja: 288
Kieli: suomi
Otto Kretschmer (1912-1998) oli Saksan sukellusvenelaivaston tonnistokuningas. Hän upotti syyskuun 1939 ja maaliskuun 1941 välisenä aikana 47 laivaa, yhteensä 274 333 tonnia. Ennen värväytymistään merivoimiin nuori Otto Kretschmer opiskeli kirjallisuutta Exeterin yliopistossa ja oppi samalla puhumaan sujuvaa englantia. Vuonna 1930 Kretschmer liittyi Weimarin tasavallan pieniin merivoimiin upseerikokelaana palvellen koulualus Niobella ja kevyillä risteilijöillä ennen kuin hakeutui vasta perustettuun sukellusvenelaivastoon. Lokakuussa 1937 Kretschmer sai komentoonsa U-23:n ja toimi sen päällikkönä aina huhtikuuhun 1940 asti, jolloin hänellä oli jo tilillään kahdeksan upotusta. Tuolloin hän sai uudemman ja suuremman tyypin VII B -sukellusveneen, U-99:n. Kretschmerin taistelutaktiikan tuoma menestys todisti, että laivasaattueita vastaan parhaat tulokset saavutettiin pysymällä pinnalla hyödyntäen veneen suurta nopeutta ja pientä siluettia. Hänen lempinimensä Vaitelias Otto viittasikin yhtä lailla Kretschmerin kykyyn välttää havaituksi joutuminen kuin hänen vastentahtoisuuteensa lähettää radiolla raportteja esikuntaan.Sodankäyntitaitojensa ohella Kretschmerissä heijastui preussilainen sotilasperinne. Siinä missä muut sukellusvenemiehistöt palasivat partiomatkoilta parta rehottaen, U-99 saapui aina satamaan sileäposkisten miesten seistessä kannella muodostelmassa. Maaliskuussa 1941 Kretschmerin upotti U-99:n sen vaurioiduttua syvyyspommeista ja hän vietti seitsemän vuotta sotavankeudessa. Sodan jälkeen hän liittyi uudelleen Saksan merivoimiin ja jäi eläkkeelle lippueamiraalina vuonna 1970.
Otto August Wilhelm Kretschmer (s. 1. toukokuuta 1912 Heidau, Neisse – k. 5. elokuuta 1998 Straubing, Baijeri) oli koko toisen maailmansodan menestyksekkäin sukellusveneen päällikkö upottaen 274 333 bruttorekisteritonnia (47 alusta). Otto August Wilhelm syntyi 1. toukokuuta 1912 Ober-Heidaussa silloisessa Sleesiassa opettaja Friedrich Otto Kretschmerin ja hänen puolisonsa Alicen (o.s. Herbig) poikana. Syntymäpaikka on nykyisin Golanka Dolna Puolassa. Otto aloitti koulunkäynnin Heidaun alakoulussa ja jatkoi opintojaan Wahlstattin reaalilyseossa. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan 17-vuotias Kretschmer opiskeli kahdeksan kuukautta englantia Exeterissä, oppien puhumaan kieltä sujuvasti. Hän palasi kuitenkin Saksaan äidin kuollessa hoitovirheen seurauksena. Hän astui 1. huhtikuuta 1930 merivoimien palvelukseen meriupseerioppilaana. Hän palveli Stralsundin puolen vuoden peruskoulutuksen jälkeen kolme ja puoli kuukautta koululaiva Niobella. Kretschmer sijoitettiin 10. lokakuuta kevyt risteilijä Emdenillä matruusina. Hän yleni ylimatruusiksi ennen alukselta poistumistaan 4. tammikuuta 1932. Kretschmer ylennettiin kurssitovereidensa kanssa 1. huhtikuuta 1932 merikadetiksi. Upseerikoulutuksen päättyessä lokakuun alussa 1934 Kretschmer sai luutnantin valtakirjan. Joulukuun alussa hänet siirrettiin risteilijä Kölnille toiseksi torpedoupseeriksi. Hän siirtyi tammikuussa 1936 sukellusvenelaivastoon. Koulutuksen päätyttyä hänet ylennettiin 1. kesäkuuta 1936 yliluutnantiksi. Hänet määrättiin 3. lokakuuta Saltzwedel-laivueeseen tyypin VIIA -sukellusveneen U-35 ensimmäiseksi vahtiupseeriksi. Otto oli pari viikkoa U-35:n tilapäisenä päällikkönä varsinaisen päällikön saatua surmansa auto-onnettomuudessa 25. heinäkuuta 1937 ennen uuden päällikön Werner Lottin saapumista. Kretschmer suoritti päällikkökurssin ja hänet nimitettiin 1. lokakuuta Weddigen-laivueeseen tyypin IIB -sukellusveneen U-23:n päälliköksi.
Ensimmäisiä operaatioita sodan aikana olivat laivaväylien miinoitukset ja partiot mm. Pohjanmerellä. Huhtikuussa 1940 hän siirrettiin tyypin VII B -sukellusveneen U-99 päälliköksi. Aluksen vaakuna oli kultainen hevosenkenkä, jonka mukaan Kretschmer nimesi sodan jälkeen sanelemansa muistelmateoksen sotilasurastaan ja Atlantin taisteluista. Kirjan toteutti kirjailija Terence Robertson ja se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1957 Otavan kustantamana ja Juhana Perkin kääntämänä. Kretschmerin käyttämä taktiikka oli poikkeava muihin sukellusveneen päälliköihin verrattuna joille oli opetettu hyökkäämään periskooppisyvyydestä ja ampumaan kahdesta kolmeen torpedoa suuremman osumatodennäköisyyden takia.Kretschmer suosi pintahyökkäystä pimeällä, milloin sukellusvene oli huomaamaton ja eritoten nopeampi, jolloin alus pääsi nopeasti pois taistelualueelta, tutkaa kun ei vielä ollut sota-aluksissa. Myös se, miten Kretschmer pyrki ampumaan vain yhden torpedon alusta kohti selittää, miksi hän on kiistaton tonnistokuningas. 17. maaliskuuta 1941 yöllä Kretschmerin hyökättyä jopa kymmenen aluksen kimppuun, hävittäjä HMS Walker havaitsi U-99:n pinnalla ja hyökkäsi syvyyspommein, jolloin alus sai vakavia vaurioita, pakottaen sukellusveneen pintaan. Hävittäjät kaartelivat U-99:n ympärillä ja Kretschmer antoi käskyn jättää alus ja upottaa se. 43:sta miehistön jäsenestä 40 selvisi hengissä, mukaan luettuna veneen päällikkö. Joulukuussa 1947 hän pääsi pois sotavankileiriltä. Sodan jälkeen hän liittyi vastaperustettuun Länsi-Saksan laivastoon, Bundesmarineen. Hän yleni lopulta lippueamiraalin arvoon ja jäi laivastosta täysinpalvelleena eläkkeelle. Oltuaan lomalla vuonna 1998 Kretschmer kuoli onnettomuuden jälkeen Baijerissa.
Vaitelias Otto -teos on selkeää kieltä ja taittokin on varsin onnistuneesti tehty. Lauri Mäkelän käännös on sujuvasti tehty ja sotilastermien suomennoksesta on selvitty kaikella kunnialla. Lawrence Patersonin teos käsittelee Otto Kretschmerin elämää, sukellusvenesodan taktiikkaa ja sotilaallisia tekoja laajasti ja perusteellisesti. Vaitelias Otto -teos on mukavan yksityiskohtainen sisällöltään (kymmenen käsittelylukua, kuvaliite ja liiteosio) ja edustaa historiantutkimuksessa tieteellisempää tutkimustraditiota. Lawrence Paterson teos täyttää siten hyvin paikkansa sotahistoriallisten elämänkertojen joukossa.
Lähteet
Vaitelias Otto
Wikipedia