Hyvästi, Viipuri
Alaotsikko: Karjalan pääkaupungin kohtalonvuodet 1939, 1941 ja 1944
Kirjailija: Antero Raevuori
Kustantaja: Minerva
Sarja: Minerva-pokkarit
Julkaistu: 2013
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 255
Ainutlaatuinen teos Viipurin ja viipurilaisten kohtalon vuosista.Kun Neuvostoliiton pommikoneet ilmestyivät Viipurin taivaalle syksyllä 1939, saivat kaupungin asukkaat käskyn lähteä kodeistaan. Lähtö oli kiireinen, eikä mukaan ehditty pakata kuin välttämättömin, jos sitäkään. Jatkosodassa menetetyt alueet vallattiin takaisin, ja evakot palasivat kotiseudulleen 1941. Tuhon jälkien keskelläkin ilo Viipurin takaisin saamisesta oli suuri. Kunnostustöiden keskellä ja uutta alkua rakentaessa ei tiedetty, miten lyhyeksi kotiinpaluun onni jäisi. Kun rauhanehdoissa raja palautettiin vuoden 1940 linjalle, viipurilaiset menettivät kaupunkinsa uudelleen. Antero Raevuori on koonnut teokseensa niin siviilien kokemuksia kuin arkistojen kätköistä löytyneitä dokumenttiaineistoja. Historian suuret linjat saavat inhimilliset kasvot yksittäisten ihmisten koskettavista kohtaloista.
Ennen talvisotaa Viipuri oli tilastointitavasta riippuen joko Suomen neljänneksi suurin kaupunki Helsingin, Tampereen ja Turun jälkeen (kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaan asukasluku 31.12.1939 oli 74 403) tai Suomen toiseksi suurin kaupunki (1.1.1940 henkikirjoitettu väestö 72 778). Viipuri oli asukasluvultaan Suomen suurimman läänin, Viipurin läänin, pääkaupunki. Viipurin on myös sanottu olleen Suomen kansainvälisin kaupunki; siellä pärjäsi normaalielämässä niin suomen, ruotsin, venäjän kuin saksankin kielellä. Suomalaisten lisäksi Viipurissa asui venäjän-, ruotsin- ja saksankielisiä asukkaita. Talvisodassa 1939-1940 kaupunki vaurioitui pahoin. Vaikka Puna-armeija ei saanut sitä vallattua, Moskovan rauhassa se jäi muun luovutetun Karjalan (Karjalan kannas ja Laatokan Karjala) osana Neuvostoliitolle. Jatkosodassa Suomi valtasi Viipurin takaisin kesällä 1941 ja kunnosti pahoin tuhoutuneen kaupungin nopeasti asuinkelpoiseksi. Suomi menetti kaupungin jatkosodassa uudelleen 20. kesäkuuta 1944. Viipurin kuuluminen Neuvostoliiton alueeseen vahvistettiin uudestaan Moskovan välirauhansopimuksessa 19. syyskuuta 1944. Stalin oli jo Teheranin konferenssissa marraskuussa 1943 ilmoittanut vaativansa vuoden 1940 rajoja ja ettei hän suostunut edes keskustelemaan Churchillin ja Rooseveltin ehdotuksesta, että rauhanneuvottelujen helpottamiseksi Viipuri voitaisiin jättää Suomelle. Jatkosodan jälkeen Viipuri jäi Neuvostoliitolle, joka asutti sen omilla asukkaillaan.
Hyvästi, Viipuri -teos on taitoltaan mukavan onnistunut. Antero Raevuoren kirjoittamassa teoksessa on lukijalle yksityiskohtainen sisällysluettelo, lähteet ja henkilöhakemisto joiden avulla teosta on helppo käyttää ja palata jo luettuihin kohtiin. Hyvästi, Viipuri -teos on sisällöltään laajan informatiivinen (sotavuosien tapahtumat yhdistyneenä kokeneiden muistitietoon) jakautuen kronologisiin kolmeen päälukuun ja ne alalukuihin kolmen vuoden (1939, 1941 ja 1944). Antero Raevuoren kirjoittama teos edustaa siten aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota ja täyttää erittäin hyvin paikkansa sotahistoriallisten teosten joukossa.
Lähteet
Hyvästi, Viipuri
Wikipedia