Hitlerin kopla
Alaotsikko: 20 natsi-Saksan johtajaa
Kirjailija: Markku Jokisipilä
Kustantaja: WSOY
Julkaistu: 2017
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 552
Kuka kukin oli Kolmannessa valtakunnassa? 20 viiltävää henkilökuvaa kansankiihottajista natsiaatteen mannekiineihin. Minkälaisia ihmisiä olivat Hitlerin uskolliset kätyrit Goebbels ja Göring? Tai Saksan Lapin-armeijan komentaja Eduard Dietl? Markku Jokisipilä on koonnut yhteen natsi-Saksan suurimmat vaikuttajat: poliitikot, byrokraatit, sotilaat, liikemiehet ja taiteilijat. Monitahoiset henkilökuvat avaavat hyytävän näkymän Kolmannen valtakunnan häikäilemättömiin valtapeleihin. Mutta oliko näillä intomielisillä natseilla lainkaan inhimillisiä piirteitä? Hitlerin ja sotilasjohtajien lisäksi mukana ovat muun muassa ulkoministeri Joakim von Ribbentrop, elokuvaohjaaja Leni Riefenstahl sekä Saksan ensimmäinen naispuolinen lentäjä-ässä Hanna Reitsch, joka yritti vielä viime hetkellä pelastaa Hitlerin puna-armeijan saartamasta Berliinistä.
Hitlerin kopla kirjassa esitellään muun muassa sotilasjohtajista Eduard Dietl (s. 21. heinäkuuta 1890 Bad Aibling, Saksa – k. 23. kesäkuuta 1944 Steiermark, Itävalta) oli saksalainen sotilaskomentaja toisen maailmansodan aikana, arvoltaan kenraalieversti. Dietl oli jo varhain kansallissosialismin kannattaja, kansallissosialistisen puolueen jäsen ja eräs Adolf Hitlerin lempikenraaleista. Dietl johti saksalaista 3. vuoristodivisioonaa Norjan maihinnousun aikana 9.–10. huhtikuuta 1940. Norjan valloituksen jälkeen natsipropaganda nosti Dietlin julkisuuteen Narvikin sankarina ja hän oli ensimmäinen kenraali, jolle myönnettiin rautaristi tammenlehvillä, 19. kesäkuuta 1940. Dietl sai johtaakseen vuoristoarmeijakunta Norjan, joka toimi Suomen ja Norjan alueella itärintaman pohjoisimmassa osassa. Kesäkuussa 1942 armeijakunnan nimeksi muutettiin 20. Vuoristoarmeija (saks. 20. Gebirgsarmee).
Dietl toimi Suomessa armeijakuntansa esikunnassa Rovaniemellä. Hän oli Suomessa ollessaan varsin pidetty, Suomen ystäväksi mielletty saksalaisupseeri. Vaikka Dietl oli kotoisin Baijerista, häntä pidettiin usein itävaltalaisena, alppijääkäreiksi kutsuttujen 20. Vuoristoarmeijan itävaltalaisjoukkojen mukaan. Dietl oli innokas laskettelija ja rakennutti Rovaniemelle Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943. Suomessa olo aikanaan hän oppi muutaman sanan suomeakin esimerkiksi “ryssä matalaksi, onnea”. Dietl tuli hyvin toimeen suomalaisten upseerien ja virkamiesten kanssa, ja ystävystyi tärkeimpien yhdyshenkilöidensä yhteysesikunta Roin päällikön eversti Oiva Willamon ja Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilän kanssa. Huolimatta siitä, että Dietl oli vakaumuksellinen kansallissosialisti, omien sanojen mukaan ”hänelle ei tulisi mieleenkään ryhtyä tätä oppia Suomessa saarnaamaan.” Toisin kuin Saksalle, Dietl piti Suomelle demokratiaa sopivimpana yhteiskuntamuotona. Jatkosodan ratkaisutaistelujen aikaan kesäkuun 1944 puolivälissä Dietl kiersi tapaamassa Suomen poliittista ja sotilaallista johtoa. Saksan sodanjohdolle Dietl painotti Suomen tarvitsevan kaiken mahdollisen materiaaliavun. Osittain tätä tarkoitusta varten hän matkusti 17. kesäkuuta Saksaan, jossa 22. kesäkuuta keskusteli tilanteesta kahdenkeskisissä neuvotteluissa Adolf Hitlerin kanssa. Dietl kuoli lento-onnettomuudessa Salzburgin lähellä seuraavana päivänä, 23. kesäkuuta 1944.
Markku Jokisipilä (s. Helsingissä 1972) on tutkija ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja. Hän on julkaissut useita historiallisia teoksia, joista viimeisin on Kolmannen valtakunnan vieraat: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (yhdessä Janne Könösen kanssa, Otava, 2013). Hitlerin kopla -teos on käsittelytavaltaan tasapuolinen, kolmannen valtakunnan keskeisistä toimijoista esittelyt saavat niin ansioituneet sotilasjohtajat, pahuuden ruumiillistumat, kolmannen valtakunnan vahvat naiset kuin oikealta tieltä hairahtuneet poliitikotkin. Jokisipilän kirjoittama teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota. Hitlerin kopla teos ei varsinaisesti sisällä esiteltyjen henkilöiden syvällisiä elämänkertoja vaan pikemminkin analyysejä keskeisten toimijoiden persoonista, motiiveista ja keskeisistä teoista/tapahtumista. Jokisipilän kirjoittama teos täyttää erittäin hyvin paikkansa Kolmatta valtakuntaa käsittelevin teosten joukossa.
Lähteet
Hitlerin kopla
Wikipedia