Mainio pikku sota
Alaotsikko: Brittilentäjät Suomessa vuonna 1919
Kirjailija: Mikko Ylikangas
Kustantaja: Atena
Julkaistu: 2016
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 391
Kesäkuussa 1919 Englannin kuninkaallisen laivaston osasto ankkuroitui Koiviston kirkonkylän edustalle Suomenlahdella – julkisuudessa sen tiedotettiin olevan vain vierailulla. Kun risteilijöiden, hävittäjien, miinanraivaajien ja sukellusveneiden määrä alkoi lähennellä kolmeakymmentä ja kun englantilaisten merisotilaita oli paikalla tuhansia, ymmärsivät ainakin paikalliset asukkaat, ettei kyse ollut pelkästä vierailusta.Heinäkuussa Koivistonlahdelle lipui brittiläinen lentotukialus mukanaan yli satamiehinen kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n osasto. Opettaja Roihan perunamaalle raivattiin lentokenttä ja läheiseen Sudensaareen perustettiin tukikohta vesitasoille. Pian lentokoneiden moottoreiden pauke kaikui Koivistonlahdella, ja sitten kirkkomaalle kaivettiin jo ensimmäiset englantilaisten sankarihaudat. RAF pommitti Suomesta käsin Neuvosto-Venäjää lumentuloon saakka. Mainio pikku sota kertoo, miksi Englanti pommitti Kronstadtia ja Petrogradin ympäristöä, vaikka maiden välillä ei ollut sotaa ja vaikka Britannia oli viisivuotisen maailmansodan loppuun uuvuttama? Keitä RAF:n lentäjät olivat ja millaista oli heidän arkensa Koivistolla? Millaista yhteistyötä britit tekivät Suomen ilmavoimien kanssa? Entä miten Neuvosto-Venäjä ja sen puolesta taistelleet punaiset suomalaislentäjät vastasivat? Brittilentäjien operaatio oli vain pieni luku Englannin 1900-luvun historiassa, mutta sen merkitys Suomelle oli suurempi. Tapahtumat polttivat Stalinin ja neuvostojohdon mieleen perustellun epäilyksen siitä, että suurvallat voivat jatkossakin käyttää Suomea sillanpääasemana hyökätessään Neuvostoliittoon. Niinpä talvisodan alkusoitto soitettiin Koivistolla vuonna 1919.
Venäjän sisällissota käytiin 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen. Sota käytiin pääasiassa bolsevikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon. Sota ei päättynyt aselepoon eikä rauhansopimukseen, joten sillä ei ole varsinaista päättymispäivää, mutta hajanaisia taisteluita käytiin Venäjän kaukoidässä vielä syksyllä 1922. Triple Ententen, jonka muodostivat Venäjän lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska, muut maat Yhdysvaltojen tukemana liittyivät sotaan interventiopolitiikkansa nojalla. Länsivaltojen laivasto saapui Murmanskin rannikolle maaliskuussa 1918 ja kesäkuussa brittiläis–ranskalais–yhdysvaltalaisjoukot ottivat haltuunsa Murmanskin ja elokuussa Arkangelin. Virallinen selitys oli suojella länsivaltojen varusvarastoja näissä satamakaupungeissa, mutta samalla myös estää niiden joutuminen bolševikkien käsiin ja pakottaa puna-armeija jakamaan joukkonsa myös pohjoiseen. Brittijoukot toimivat myös Itämerellä ja Suomenlahdella vuonna 1919, jossa ne tukivat toiminnallaan valkoista armeijaa ja Baltian maiden itsenäisyyssotaa: brittiläinen kuninkaallinen laivasto-osasto oli suurimmillaan 30 aluksen vahvuinen, sisältäen lentotukialuksen lentokoneineen. Japanilaiset miehittivät Itä-Siperiasta laajoja alueita. Suomalaiset valkoiset joukot tekivät kaksi sotaretkeä Venäjälle Itä-Karjalaan sisällissodan aikana, Vienan retkikunta maalis–lokakuussa 1918 ja Aunuksen retkikunta 1919. Suomalaisia joukkoja olivat vastassa Suomen sisällissodan jälkeen Venäjälle paenneista punakaartilaisista muodostettu brittien kanssa yhteistoiminnassa ollut Muurmannin legioona.
Mikko Ylikankaan kirjoittama Mainio pikku sota -teos on sisällöltään perin kiinnostava. Ylikangas (s. 1963) on filosofian tohtori ja tietokirjailija. Hän väitteli vuonna 2004 Helsingin yliopistossa tohtoriksi yleisestä historiasta tutkimusaiheenaan ”Kaunokirjallisuuden poliittinen kontrolli Neuvosto-Karjalassa 1917–1940”. Ylikangas on toiminut Suomen Akatemian ohjelmapäällikkönä, joka on koordinoinut muun muassa Akatemian ADDIKTIO -tutkimusohjelmaa. Ylikankaan teokselle Unileipää, kuolonvettä, spiidiä – huumeet Suomessa 1800–1950 myönnettiin vuonna 2010 sekä Vuoden tiedekirja -palkinto että Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Mikko Ylikankaan teos Mainio pikku sota edustaa historiantutkimuksessa tarkempaa tieteellistä tutkimustraditiota. Mainio pikku sota -teos tarjoaa uudenlaisen ja tuoreen näkökulman Venäjän sisällissotaan Karjalan kannaksen suunnasta, eräänlaisen Talvisodan esinäytöksen omalla kuriositeettimaisella tavallaan. Vuoden 1919 tapahtumat Koivistolla ja RAF:n toiminta ilmassa polttivat Stalinin ja neuvostojohdon mieleen perustellun ja pitkällisen epäilyksen siitä, että kapitalistiset/läntiset suurvallat voisivat jatkossakin käyttää Suomea “sillanpääasemana” hyökätessään Leningradiin ja Neuvostoliittoon (länsivallat tukivat Venäjän sisällissodassa 1917-1922 bolsevikkeja vastustaneita valkoisia). Mainio pikku sota -teos täyttää siten hyvin paikkansa sotahistoriantutkimusten joukossa.
Lähteet
Mainio pikku sota
Wikipedia