Maailman parhaat sotilaslentokoneet kautta aikojen
Kirjailija: Thomas Newdick
Kääntäjä: Tapio Kakko
Kustantaja: Minerva
Julkaistu: 2016
Sidosasu: sidottu
Sivuja: 224
Kieli: suomi
52 maailman maineikkainta sotilaslentokonetta sadan vuoden ajalta. Kirja sisältää yli 200 piirrosta ja valokuvaa jokaisesta lentokoneesta useasta eri kulmasta. Jokaisen lentokonetyypin kuvaus sisältää lyhyen historiikin ja tekniset tiedot sekä joidenkin keskeisten erityispiirteiden selostuksen. Matka alkaa ensimmäisen maailmansodan aikakauden hävittäjäkoneista ja päättyy kaikkein uuden-aikaisimpiin, näköetäisyyden ulkopuolella tapahtuvaan ilmataisteluun kykeneviin hävittäjiin. Thomas Newdick on ilmailun ja puolustusteollisuuden aiheisiin erikoistunut kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjat The Essential Aircraft Identification Guide: Modern Military Airpower, 1990-Present ja The Essential Aircraft Identification Guide: Carrier Aircraft, 1990-Present. Hän on Combat Aircraft Monthly -lehden avustava toimittaja. Newdick asuu Lontoossa.
Ilmasodankäynti on ilmatilassa käytävää sodankäyntiä. Se alkoi 1700-luvun lopulla kun kuumailmapalloja alettiin käyttää tähystykseen. Lentokonetta on käytetty sodankäynnissä 1900-luvun alusta lähtien tiedusteluun, pommituksiin ja lentokoneiden väliseen ilmataisteluun. Nykyaikaisen ilmasodankäynnin perusteet kehittyivät ensimmäisen maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan aikana ilmasodankäynti eteni suurin harppauksin osana salamasodankäyntiä. Maailmansotien jälkeen ilmasodankäynnissä siirryttiin pysyvästi suihkumoottoreilla varustettuihin lentokoneisiin. Nykyään ilmasota on olennainen osa sodankäyntiä: ilmatilan herruus on tie menestykseen. Ilmasotaa käyvät armeijan ilmavoimat. Ilmasodan tavoitteena on yleensä ilmaherruuden saavuttaminen tai yritys estää sen saavuttaminen viholliselta. Rynnäkkö- tai pommikoneilla tuetaan omien maa- ja merivoimien toimintaa. Ilmasodankäynti jakaantuu yleensä kolmeen osioon: 1. Hävittäjätoimintaan, jonka tarkoituksena on hallita ilmatilaa. 2. Pommittamiseen, jonka tarkoitus on tuhota vihollisen maalla tai vedessä olevaa kalustoa. 3. Tiedustelu, jonka tarkoitus on tiedustella omien ja vihollisjoukkojen sijainteja.
Suomen puolustusvoimilla kalustossa oleva McDonnell Douglas F/A-18 Hornet on yhdysvaltalaisen McDonnell Douglasin valmistama kaksimoottorinen jokasään laivastohävittäjä ja rynnäkkökone. F/A-18A ja C ovat yksipaikkaisia malleja, ja F/A-18B ja D kaksipaikkaisia. Tila takaohjaamolle on saatu avioniikan uudelleensijoituksella ja kuusi prosenttia pienemmällä polttoainesäiliöllä. Kaksipaikkaisia malleja käytetään etupäässä koulutukseen, mutta ne ovat myös täysin taistelukykyisiä ja varustelultaan samanlaisia yksipaikkaisten koneiden kanssa. F/A-18 Hornet koneita ostettiin Suomeen alun perin 64, joista seitsemän on kaksipaikkaista koulutuskonetta. Konetyyppi valittiin vuonna 1992 ja ensimmäiset seitsemästä kaksipaikkaisesta F-18D-koneesta lennettiin Yhdysvalloista Suomeen 7. marraskuuta 1995. Ensimmäinen yksipaikkainen F-18C luovutettiin 28. kesäkuuta ja viimeinen 8. elokuuta 2000. F-18C-koneet koottiin Kuorevedellä 1996–2000. Suomen ilmavoimilla oli alkuvuodesta 2012 seitsemän käyttökelpoista F-18D- ja 55 käyttökelpoista F-18C-torjuntahävittäjää. Suomeen hankituissa Horneteissa on useita ominaisuuksia, joita Suomen ilmavoimat eivät kuitenkaan käytä. Ilmatankkausmahdollisuus on säilytetty, vaikka sillä ei toistaiseksi ole Suomessa käyttöä kansainvälisiä harjoituksia lukuun ottamatta. Tukialusvarustelusta taittuvasiipisyys ja vaijeripysäytyslaitteet ovat Suomessa hyödyllisiä ”korpikentillä” ja valtateiden varalaskupaikoilla. Ainoa Suomessa täysin hyödytön varuste, nokkapyörän katapulttikiinnityslaitteet on myös säilytetty. Koneen rakenteen muuttaminen olisi tullut kalliimmaksi, lisäksi niiden poistaminen muuttaa ilman virtausta laskuasennossa ja aiheuttaa näin ei-toivottua värähtelyä. Suomessa käytössä olevat F-18-lentokoneet kantavat pääasiassa siipien alla neljää AIM-120 AMRAAM (keskimatkan ilmataisteluohjus) -tutkaohjusta ja siipien kärjissä kahta AIM-9 Sidewinder -infrapunaohjusta (lyhyen matkan ilmataisteluohjus). Maksimi ilmataisteluasekuorma on kymmenen AIM-120 ohjusta ja kaksi AIM-9-ohjusta. Horneteissa on lisäksi M61 Vulcan 20 mm -konetykki lähitaisteluun muun muassa toisia hävittäjiä vastaan.
Tapio Kakon tekemä alkuperäisteoksen käännös on selkeää ja helppolukuista kieltä. Sotilastermien suomennuksesta on selvitty kohtalaisen onnistuneesti, joissakin kohdin näkynee alkuperäisteoksen terminologian vaikutus. Maailman parhaat sotilaslentokoneet kautta aikojen -teoksen taitto on varsin onnistunut. Ulkoisesti silmäähivelevän värikäs kirja, joka on sisällöltään informatiivinen ja 52 niin sanotusti parasta sotilaslentokonetta (teos sisältää niin pommikoneet kuin hävittälentokoneetkin) ensimmäisestä maailmasodasta nykypäivään asti on tuotu erittäin selkeällä tavalla esille. Lentokoneet ja niiden asejärjestelmät on teoksessa esitelty faktalaatikoin, kuvin, havainnollisin neliväri piirroksin sekä historiallisin taustatiedoin osana sodankäynnin yleistä historiaa. Maailman parhaat sotilaslentokoneet kautta aikojen -teokseen olisi kaivannut hieman enemmän idän suunnalla käytetyn ilmakaluston parempaa (laajempaa) esille tuontia, nyt teos painottuu selkeämmin länsikalustoon. Thomas Newdick:n kirjoittama teos täyttää kuitenkin paikkansa sotakirjojen joukossa. Ehdottomasti harkinnan arvoinen teos kirjahyllyyn.
Lähteet
Maailman parhaat sotilaslentokoneet kautta aikojen
Wikipedia