Rauhan utopia
Kirjailija: Gustav Hägglund
Kustantaja: Docendo
Sidosasus: sidottu
Julkaistu: 2014
Kieli: Suomi
Sivuja: 182
Turvallisuustilanne maailmalla on murroksessa – on sotilaspoliittisen analyysin aika. Sen tekee tässä kirjassa kenraali Gustav Hägglund, jolla maassamme on laajin kokemus sotilaspolitiikasta. Näkemyksellinen kirja arvioi maailman voimatasapainoa ja ottaa reippaasti kantaa Suomen turvallisuuden rakentamiseen korskean Venäjän rajanaapurina, EU:n jäsenenä, Ruotsin ja NATOn kumppanina. Olemme eläneet pitkään yksinapaisessa maailmassa, jossa Yhdysvallat on sanonut viimeisen sanan. Sotilaspoliittisesti maailma on muuttumassa Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan kolmikentäksi. Ne ovat valmiita käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Euroopassa on eletty ikään kuin ikuinen rauha olisi laskeutunut maailmaan: on luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta, ajettu alas puolustusta ja keskitytty kriisinhallintaan. Ukrainan kriisi on kuitenkin rikkonut rauhan utopian. Sotilaspolitiikassa Euroopan unioni on kääpiö. Sillä olisi voimavaroja nousta suurvallaksi, mutta se edellyttäisi päätöksentekotavan muuttamista. Naton eurooppalaiset maat pitäisi ottaa mukaan järjestön johtoon toiseksi itsenäiseksi pilariksi USA:n rinnalle. Vetävästi kirjoitettu kirja on tarkoitettu jokaiselle suomalaiselle, joka haluaa ymmärtää paremmin turvallisuuden keskeisiä kysymyksiä.
Turvallisuuspolitiikalla tarkoitetaan toimia, joilla edistetään valtion ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. Turvallisuuspolitiikka käsitteenä kattaa maanpuolustuksen ja ulkopolitiikan sekä valtion sisäisen turvallisuuden osalta talouspolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan alueita. Valtion ulkoinen turvallisuus koostuu ulkopolitiikasta ja sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Tällä pyritään ensisijaisesti estämään sotatoimien kohteeksi joutuminen ja toisaalta luomaan edellytykset menestykselliselle puolustautumiselle. Turvallisuuspolitiikka kattaa sen ulkopolitiikan osan, joka suoranaisesti liittyy puolustuspolitiikan sekä sen käytäntöön soveltamisen, maanpuolustuksen. Lisäksi turvallisuuspolitiikkaan sisältyy talouspolitiikka ja erilaiset yhteiskuntapolitiikan alat, kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito sekä ympäristönsuojelu. Käsitteenä turvallisuuspolitiikka tuli Suomessa käyttöön 1960-luvun puolivälissä. Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelulla on perustana malli sotilaallisesta uhasta, uhkamalli. Ne riippuvat vallitsevasta geopoliittisesta tilanteesta, valtion strategisesta asemasta ja sen ulkopuolisten asevoimien käyttömahdollisuuksista sekä arvioista näiden kehittymisestä: Geopoliittinen tilanne → maailmanlaajuinen, naapurimaiden poliittinen tilanne. Strateginen asema → esimerkiksi jäsenyys erilaisissa yhteisöissä (EU) ja sotilaallisissa järjestelyissä (Suomi ei ole NATO:n jäsen) ja naapurimaiden vastaavat järjestelyt ja esimerkiksi sotilaallinen voima. Strategia → keino tai tapa, jolla pyritään valittuun tavoitteeseen. Sotilaallisessa suunnittelussa Suomi varautuu neljään uhkamalliin: 1. Alueellinen kriisi, jolla voi olla vaikutuksia Suomeen. 2. Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, johon voi liittyä sotilaallisella voimalla uhkaaminen sekä sen rajoitettu käyttö. 3. Yllätykseen perustuva strateginen isku, jolla pyritään pakottamaan valtakunnan johto haluttuihin ratkaisuihin kohdistamalla lamauttavia voimia yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin ja toimintoihin sekä puolustusjärjestelmään. 4. Laajamittainen hyökkäys, jonka tavoitteena on strategisesti tärkeiden alueiden valtaaminen tai Suomen alueen hyväksikäyttö kolmatta osapuolta vastaan.
Gustav Hägglund (s. 6. syyskuuta 1938 Viipuri) on eläkkeellä oleva suomenruotsalainen kenraali. Hän toimi puolustusvoimain komentajana ajalla 1. marraskuuta 1994 – 3. kesäkuuta 2001. Sen jälkeen hänet valittiin Euroopan unionin sotilaskomitean ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Tässä EU:n korkeimmassa sotilastehtävässä hän rakensi yhteisön kriisinhallintakykyä kolmivuotiskauden vuoden 2004 huhtikuuhun asti. Sittemmin hän on ollut yhteiskunnallisesti kantaa ottava ja aktiivinen eläkeläinen. Hägglundin komentajakaudella Suomen ja Naton rauhankumppanuusohjelma aloitettiin. Suomi ilmoitti varaavansa niin sanotun Nato-option ja lähti Nato-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin Bosniassa. Naiset saivat mahdollisuuden vapaaehtoisen varusmiespalveluksen suorittamiseen. 2000-luvulla Hägglund on korostanut Euroopan unionin oman puolustuksen kehittämisen tärkeyttä ja arvioinut Yhdysvaltain kansainvälisen huomion suuntautuvan maanosan ulkopuolelle ja Naton merkityksen tätä myötä muuttuvan. Hägglundin Rauhan utopia -teos on selkeää ja helppolukuista kieltä. Hägglundin kirjoittama teos on sisällöltään mukavan informatiivinen ja Suomen turvallisuuspolitiikka ja sen haasteet on tuotu kiitettävästi esille. Rauhan utopia teoksen ydinasiana on Suomen puolustuskyky. Hägglund selvittää teoksessa, mitä sillä tarkoitetaan ja millaisia ongelmia puolustuskyvyn määrittelemisessä ja aikaansaamisessa on. Teoksessa tehdään Suomen puolustamisesta terävä ja vetävä analyysi, joka perustuu laajaan kokemukseen ja pitkäaikaiseen sotilaspolitiikan seurantaan. Rauhan utopia -teos täyttää siten erinomaisesti paikkansa turvallisuuspoliittisten tutkimusten joukossa.
Lähteet
Rauhan utopia
Wikipedia