Karjalan armeija
Alaotsikko: 100 000 sotilaan hyökkäys
Kirjailija: Ari Rautala
Kustantaja: Gummerus
Sidosasu: Sidottu
Julkaistu: 2015
Kieli: Suomi
Sivuja: 259
Ylipäällikkö oli käskenyt armeijakuntien komentajat 27. kesäkuuta 1941 Huutokosken rautatieasemalle Joroisissa. Tarkoitus oli neuvotella ennen hyökkäyspäätöstä. Päätettiin muodostaa oloissamme toistaiseksi suurin voimaryhmittymä, joka nimeksi tuli Karjalan Armeija. Karjalan Armeijaan kuului noin 100 000 sotilasta, joiden tehtäväksi tuli vallata Karjalan talvisodassa menetyt alueet takaisin, ja sitten enemmän: vyöryä rajan yli Itä-Karjalaan. Tämä runsas teos kertaa, mitkä olivat jatkosodan alun maailmanpoliittiset motiivit ja seuraukset. Karjalan Armeijan onnistui tehtävässään, ja kun tehtävä oli suoritettu, se purettiin; alkoi pitkä asemasota. Teoksen sivuilla sota näyttää vielä voittajan sodalta, mutta miten Itä-Karjalaan tunkeutumisen näki ylipäällikkö Mannerheim ja muu sodan johto? Tietokirjailija, eversti evp. Ari Rautala on jälleen sukeltanut tuntemiinsa arkistoihin ja kaivanut kuvamateriaalia, karttoja, tietoja ja herkullisia yksityiskohtia miehistä, jotka ylittivät rajan Neuvostoliittoon. Teos kertoo sodan taustoista ja sen etenemisestä paitsi suomalaisten myös saksalaisten ja neuvostoarmeijan näkökulmasta.
Karjalaan Armeijaan kuului kaksi armeijakuntaa (VII armeijakunta ja VI armeijakunta) ja yksi erillinen taisteluryhmä (Ryhmä Oinonen). Armeijakuntiin kuului yhteensä viisi jalkaväkidivisioonaa. Ryhmä Oinoseen kuului Ratsuväkiprikaati sekä 1. ja 2. jääkäriprikaatit. Myöhemmin myös Saksan 163. jalkaväkidivisioona liitettiin armeijaan. Sodanjulistus annettiin 26. kesäkuuta 1941 ja Karjalan armeija perustettiin 29. kesäkuuta 1941 komentajanaan kenraaliluutnantti Erik Heinrichs ja esikuntapäällikkönä eversti K. A. Tapola. Armeijan joukot (VII armeijakunta: komentajana kenraalimajuri Woldemar Hägglund 20.6.1941 – 16.6.1943 ja VI armeijakunta: komentajana jääkärikenraalimajuri Paavo Talvela 30.6.1941 – 15.12.1941 ja Ryhmä Oinonen: komentajana kenraalimajuri Woldemar Oinonen 18. kesäkuuta 1941 – 29. huhtikuuta 1942) oli ryhmitetty puolustukseen rajalle (Talvisodan jälkeinen Moskovan rauhan raja). Karjalan armeija aloitti hyökkäyksen Laatokan Karjalaan 10. heinäkuuta 1941. Tarkoituksena oli vallata talvisodassa menetetyt alueet takaisin, mutta hyökkäystä jatkettiin yli vanhan rajan Neuvostoliiton puoleiseen Itä-Karjalaan, kun vanha raja oli elokuussa saavutettu. Armeijan pohjoista sivustaa tuki 14. divisioona, ja etelässä Laatokka erotti sen Kannaksella toimivista joukoista. Syyskuussa 1941 armeijalle perustettiin oma radioasemansa, Aunuksen Radio. Armeija eteni ripeästi käyttäen hyökkäyksen kärkenä kevyitä jääkärijoukkoja, suomalainen variaatio salamasodasta. Lokakuussa vallattiin Petroskoi, jonka nimi muutettiin Äänislinnaksi.
Karjalan armeija lopetti hyökkäystoimensa 7. joulukuuta 1941 ja siirtyi puolustusryhmitykseen linjalle Laatokka-Syväri-Ääninen-Maaselkä. Jatkosodassa alkoi asemasotavaihe, jota kesti kaksi ja puoli vuotta kesäkuun 1944 asti. Kenraaliluutnantti Heinrichs siirrettiin 29. tammikuuta 1942 Päämajaan yleisesikunnan päälliköksi ja väliaikaisena armeijan komentajana toimi kenraaliluutnantti Lennart Oesch 1. maaliskuuta 1942 saakka, jolloin Karjalan armeija lakkautettiin ja Päämajan alaisuuteen muodostettiin kolmen kannaksen ryhmät; Aunuksen ryhmä, Kannaksen ryhmä ja Maaselän ryhmä. äämaja antoi käskyn Karjalan armeijan lakkauttamisesta ja nimen muuttamisesta Aunuksen ryhmäksi (Aun. R, komentajana kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch) 25. helmikuuta 1942. II armeijakunta sille alistettuine taistelu- ja huoltojoukkoineen erotettiin Karjalan armeijasta ja siitä muodostettiin suoraan Päämajan alainen Maaselän ryhmä (Maa. R, komentajana kenraaliluutnantti Taavetti ”Pappa” Laatikainen). Aunuksen ryhmään käskettiin V, VI ja VII armeijakunta sekä 163. divisioona. Ryhmien väliseksi rajaksi määrättiin silloinen II ja VII armeijakunnan välinen raja. Käskyssä toimeenpanohetkeksi oli määrätty 1. maaliskuuta 1942 kello 12.00.
Karjalan armeija-teos on helposti omaksuttavaa yleistajuista kieltä. Tietokirjailija, eversti evp. Ari Rautalan kirjoittama teos on sisällöltään kattava ja Karjalan armeijan vaiheet taustoineen (perustaminen, taistelut/tapahtumat ja lakkauttaminen) on tuotu yksityiskohtaisesti esille. Tietokirjailija, eversti evp. Ari Rautalan teos edustaa sotahistoriantutkimuksessa tarkkaa tieteellistä tutkimustraditiota. Karjalan armeija -teos täyttää siten erinomaisesti paikkansa sotahistoriantutkimusten joukossa.
Lähteet
Karjalan armeija
Wikipedia